Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Varhaiskasvatus ja koulurauha kuuluvat kaikille: tavoitteena tulee olla kiusaamisen nollatoleranssi

Kolumnit

Katja Taimela

SDP:n kansanedustaja

Koulujen alkaminen herättää jokasyksyisen keskustelun koulutien turvallisuudesta ja koulukiusaamisesta. Näiden tärkeiden aiheiden kohdalla nimenomaan julkisen keskustelun merkitys on suuri.

Katja Taimela

Liikenneturvallisuus on yhteinen asia ja keskustelu herättää huomioimaan pieniä liikkujia liikenteessä. Myös kiusaaminen on ilmiönä sellainen, että siitä keskusteleminen saa monen tarkastelemaan omaa toimintaansa, oli kyse sitten koulusta tai työpaikasta.

Tavoitteena tulee olla kiusaamisen nollatoleranssi. Kehityssuunta onkin oikea, kouluterveyskyselyn mukaan viikoittain kiusatuksi tulevien lasten määrä on laskenut. Vuonna 2017 yläkoulun oppilaista vähintään kerran viikossa koulukiusattuna oli noin kuusi prosenttia oppilaista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on nostanut keskusteluun lasten oman vastuun kiusaamisen ehkäisemisestä ja kaverivastuusta. Jokaisella lapsella tulisi olla ymmärrys siitä, että omat teot vaikuttavat muihin.

Eduskunnan keväinen varhaiskasvatuslain käsittely oli suuri pettymys. SDP esitti, että subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus taattaisiin kaikille lapsille, jotta kaikki lapset olisivat aidosti yhdenvertaisessa asemassa. Samalla halusimme pienentää varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja panostaa henkilöstöön koulutustasoa nostamalla. Näidenkin edistysaskelien toteuttaminen jäi valitettavasti seuraavalle hallitukselle.

Salon seudulta kuuluu rohkaisevia kokemuksia juuri alkaneesta kokeilusta, jossa vuonna 2013 syntyneille tarjotaan 20 tuntia maksutonta varhaiskasvatusta viikossa. Somerolla mukaan varhaiskasvatukseen ovat ilmoittautuneet kaikki 91 viisivuotiasta. Salossa kyseisen ikäluokan osallistumisprosentti on noussut kokeilun myötä 84:stä 94:ään. Varhaiskasvatus kuuluu kaikille ja maksuttomuuskokeilu osoittaa, että maksuttomuudella voidaan purkaa esteitä siihen osallistumiselta.

Jokainen perhe on erilainen ja siksi niiden tarpeet vaihtelevat suuresti. Yhteiskunnan on kyettävä tarjoamaan perheiden palveluja niiden tarpeista lähtien. Tässä mielessä on erityisen tärkeää, että lasten ja perheiden ääni saadaan kuulumaan heitä koskevassa päätöksenteossa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE