– On aivan jotenkin kummallinen, sumea logiikka perustella tätä sillä.

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry järjesti tänään mediatilaisuuden, jossa kritisoitiin hallituksen suunnitelmia leikata eläkkeistä tulevassa kehysriihessään.

Kempin mielestä sukupolvien väliset varallisuusvertailut ovat melko lailla mahdottomia tai ainakin epätarkoituksenmukaisia.

Kemppi kertoo saaneensa soittoja eläkeläisiltä, jotka ovat tilittäneet hänelle tilannetta kyyneleet silmissä.

Kemppi sanoi, että leikkauksille on myös vaihtoehtoja. Verotus on yksi. Kyse on arvovalinnoista. Hän totesi, ettei ole juuri puhuttu esimerkiksi siitä, että Suomen yhteisöverokanta on matalampi kuin pohjoismaisissa verrokeissa.

KANSALLISEN senioriliiton toiminnanjohtaja Maarit Kuikka muistutti omassa puheenvuorossaan, että kolmanneksella eläkeläisistä on vaikeuksia selvitä välttämättömistä menoista. Neljäsosan eläke on alla 1 250 euroa bruttona kuukaudessa.

Hän myös totesi, että eläkkeiden verotus on palkkatulon verotusta kireämpää.

Esimerkiksi yleisen alvin nosto prosenttiyksiköllä olisi Kuikan mukaan oikeudenmukaisempaa kuin vanhuspalveluista tai eläkkeistä leikkaaminen.

Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies totesi, että valtiontalouden tasapainotuksessa olisi syytä miettiä tarkkaan tulonjakovaikutukset.

– Eläkeläiset ovat väestöryhmänä pienempituloisia kuin väestö keskimäärin, hän huomautti ja jatkoi, että esimerkiksi eläkeindeksin muuttaminen koskettaisi kaikkia eikä jaottelisi ihmisiä tulotason mukaan.

– Eläkeläiset eivät ole vapaamatkustajia tässä tilanteessa, vaan eläkeläisille erittäin tärkeitä palveluita on leikattu ja ollaan leikkaamassa, Koskimies muistutti.

ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITTO EKL ry:n toiminnanjohtaja Timo Kokko kertoo seuranneensa järkytyksellä tilannetta, jossa tietyt tahot, muun muassa osa Suomen talousviisaista ja kansanedustajista, on mennyt “täysin sekaisin” siitä, kun eläkkeensaajat saivat toisen perättäisen palkkatuloja suuremman indeksitarkistuksen viime vuoden vaihteessa.

– Kaikilta näiltä tahoilta, jotka näitä väitteitä ovat esittäneet, on totaalisesti unohtunut se tosiasia, että eläkkeiden kasvu on ylittänyt palkkojen kasvun vain muutamia kertoja sitten vuoden 1980.

Kokko lisäsi, että käytännössä siis palkat ovat Suomessa kasvaneet selkeästi eläkkeitä nopeammin.

– Palkoissa reaalinousut ovat olleet 38 % ja eläkkeissä “päätä huimaavat” yksi prosentti. Onhan tässä eroa kuin yöllä ja päivällä, Kokko sanoi.

Hän totesi myös, että hiljattain nähdyt kahden vuoden normaalia suuremmat indeksitarkastukset syö inflaatio.

– Niistä ei meidän ukkien eikä mummien taskunpohjalle jää latin latia, se on ihan varma juttu.

Tietoja siitä, että hallitus saattaisi leikata indekseistä, Kokko kommentoi surullisena.

– Kansaneläkeindeksistä leikkaaminen kohdistuisi kaikkein vähävaraisempiin. Heidän taloutensa ei kertakaikkiaan vaan sitä kestä.

Ilmeisesti hallitus kaavailee kuitenkin lähinnä leikkauksia työeläkeindeksiin. Työeläkeindeksin kautta leikkaus kohdistuisi eläkeläisiin ja myös työssäkäyviin palkkakertoimen kautta. Vaikutus olisi Kokon mukaan suurin eläkeläisiin ja lähellä eläkeikää oleviin. Työeläketurvaan kohdistuvan luottamuksen Kokko uskoisi heikentyvän radikaalista. Hän kysyikin, voivatko Suomen nuoret luottaa siihen, kun taloustilanne seuraavan kerran sakkaa, ettei silloin käydä kiinni heidän eläkkeisiinsä.

– Eivät takuulla voi luottaa. Pandoran lipashan tässä avataan tältä osin. Paljon helpompi on tehdä taas sitten mittavia leikkauksia esimerkiksi työeläkeindekseihin, jos nyt pää saadaan auki.

Kokko vetosi maan hallitukseen, että eläkkeensaajien indeksit ja veronkorotukset jätettäisiin säästötoimien ulkopuolelle.

– Vanha sanonta sanoo: Ken tahtoo, keksii keinot. Ken ei tahdo, keksii selitykset. Varmaan sitten kehysriihen tiedotustilaisuudessa kuullaan niitä selityksiä, jos ei ole tahdottu.

DEMOKRAATILLE Timo Kokko sanoo, että olo on huijattu, koska hallitus on velvoittanut työmarkkinajärjestöt neuvottemaan eläkeuudistuksesta. Nyt kuitenkin eläkkeisiin oltaisiin kajoamassa yllättäen kesken käynnissä olevan uudistusprosessin. Jos hallitus näin tekisi, Kokon mielestä se pettäisi työmarkkinajärjestöjen neuvotteluprosessin.

– Tässä olen kyllä erittäin kiitollinen SAK:n hallitukselle ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannalle siitä, että he ovat tulleet tässä meidän puolellemme samalla, kun he ajavat omaa asiaansa. Onhan se ihan käsittämätöntä, jos annetaan tehtävä työmarkkinajärjestöille hoitaa säästöt, niin nyt sitten viedään matto alta neuvotteluilta tekemällä ne päätökset jo etukäteen. Minä veikkaan, että jos he (hallitus) sen tekevät, ei ay-liike voi olla hiljaa – jotakin siitäkin seuraa.

Työmarkkinakeskusjärjestöt aloittivat hallituksen pyynnöstä viime syksynä keskinäiset neuvottelut eläkeuudistuksesta. Tavoitteena on tehdä tammikuun 2025 loppuun mennessä yhteinen esitys, joka pitkällä aikavälillä vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla.

– Hallitusohjelman eläkekohdassa lukee, että hallitus toteuttaa mainitut pitkän aikavälin säästöt joka tapauksessa. Mutta se on tilannut järjestöiltä esityksen, miten tavoitteeseen voidaan päästä. Jos hallitus nyt puuttuu keskeneräiseen prosessiin kehysriihipäätöksin, se olisi törkeä välistäveto. Sillä voi olla isoja ja hallituksen kannalta ei-toivottuja seurauksia, Jarkko Eloranta sanoi hiljattain SAK:n tiedotteessa.

Kuva Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n mediatilaisuudesta Helsingistä tänään. Kuvassa vasemmalta oikealle Jan Koskimies, Anssi Kemppi, Maarit Kuikka ja Timo Kokko.