Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (YKA) katsoo, että tehokkaimmin suomalaisen yhteiskunnan vakautta, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä sekä hyvinvointia rakennetaan ehkäisemällä kriisejä ja puuttumalla konflikteihin niiden lähtömaissa.

– Kehitysavusta leikkaaminen on lyhytnäköistä: jos emme osallistu kriisien ratkaisemiseen niiden synnyinseuduilla, on meidän turha valittaa, kun niiden seuraukset näkyvät myös Suomessa, YKAn toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen toteaa tiedotteessa.

YKAn johtava asiantuntija Ainomaija Rajoo korostaa, että Suomi on osa globaalia toimintaympäristöä, eikä tätä kiistämätöntä tosiasiaa voi sivuuttaa.

– Oli sitten kyse demokratian tilasta Euroopassa tai sen ulkopuolella, osaamistasosta tai aseellisista konflikteista, niin kyllä ne laineet vaikuttavat Suomeen ja näkyvät jollain tavalla pitkällä tai lyhyellä aikavälillä, Rajoo summaa Demokraatille.

Ammattiliitto muistuttaa, että näiden asioiden parissa työskentelee suuri määrä suomalaisia asiantuntijoita, joiden työurat ovat vaakalaudalla, jos kehitysapua kiristetään. Heidät ja myös muut kehitysavun parissa eri tehtävissä työskentelevät helposti unohdetaan kehitysavusta säästämisestä puhuttaessa.

– Mitä suuremmista leikkauksista on kyse, niin se varmasti näkyy järjestöjen toimintaedellytyksissä. Kyseessä on usein jo nyt aika pienillä resursseilla toimivista organisaatioista, Ainomaija Rajoo kertoo.

Hän muistuttaa, että monissa järjestöissä toiminta pyörii jo nyt laajojen vapaaehtoisverkostojen voimin.

– Vakituista henkilöstöä ei siis ole nytkään niin laajasti kuin voisi olla, kun ottaa huomioon toiminnan laajuuden, hän kiteyttää.

Rajoon mukaan tiedossa ei ole tarkkaa lukua siitä, kuinka moni YKAn jäsenistä työskentelee juuri nyt kehitysyhteistyön parissa, sillä kaikki eivät ole päivittäneet liitolle työnantajatietojaan. Rajoo arvioi heitä olevan useita kymmeniä, lähemmäs sata.

– Yhteiskuntaosaajia työskentelee hyvin laajasti erilaisissa asiantuntija-, erityisasiantuntija- ja johtotehtävissä kehitysavun parissa. Perinteisesti varmasti tulee mieleen Kirkon ulkomaanapu, mutta yhtä lailla heitä työllistäviä järjestöjä ovat Plan, Fingo ja YK:n alaiset organisaatiot. He työskentelevät niin Suomessa kuin ulkomailla, Rajoo kuvailee.

IHMETYSTÄ Yhteiskunta-alan asiantuntijat ry:ssä herättää sekin, että kehitysapua tarjotaan tasaisin väliajoin säästökohteeksi, vaikka se on tutkitusti tärkeä tekijä kriisien ratkaisussa. Mistä tämä voi johtua?

– Hyvä kysymys. Yksi syy varmasti on se, että työn merkittävyyttä ei tunnisteta. Se kohdistuu laajalti Suomen rajojen ulkopuolelle, joten sen näkyväksi tekeminen meidän suomalaisten arjessa ja tässä yhteiskunnallisessa keskustelussa on haastavampaa. Ja silloin kehitysapu varmasti myös näyttäytyy leikkauskohteena helpompana kuin monet muut asiat, Ainomaija Rajoo arvioi.

Rajoo muistuttaa, että kehitysavun osuus valtion budjetissa on lopulta varsin pieni. Vuonna 2022 kehitysyhteistyön osuus oli 0,42 prosenttia bruttokansantulosta. Valtiontaloutta ei sillä korjattaisi, vaikka kehitysavun rahoitus leikattaisiin nollaan.

– Monet eivät varmasti tule ajatelleeksi sitä, että se ei ole niin merkittävä säästökohde. Ja sitten toisaalta, kun kyse on pienestä osuudesta, niin osa saattaa ajatella, että siitä voi leikata vielä vähän lisää. Osalle kehitysavusta säästäminen voi olla ideologinen kysymys.

Kehitysavusta leikkaaminen olisi YKAn mukaan myös perustuslain näkökulmasta kyseenalaista.

– Valtiosäännön ensimmäisessä pykälässä todetaan: “Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan heittämiseksi.”, liitto muistuttaa.