– Sen merkitys on kasvamassa, kun suuret ikäluokat ovat jo eläkeiässä. Suuret ikäluokat ovat myös selvästi aiempia varakkaampia, hän jatkaa.

Finér korostaa, että perintö- ja lahjaverolla voidaan varmistaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Lisäksi se on hänen mukaansa tehokasta lääkettä niin kutstuttuun kestävyysvajeeseen.

– Perintö- ja lahjavero kohdistuvat varakkaimpiin ja siksi keskustelu siitä on välttämättä poliittista. Juuri siksi varakkaita edustavat – ja hallituspuolueita lähellä olevat lobbarit – esittävät sen poistamista.

Lauri Finér on työskennellyt verohallinnossa ja Finnwatchilla.

Tämän vahvistaa myös Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) toissapäivänä tekemä ennakkopäätös. Finér tuo kirjoituksessaan esiin, kuinka tapauksessa oli kyse siitä, että perillinen oli perinyt kapitalisaatiosopimuksen, johon sisältyi verottamattomia osinkoja ja myyntivoittoja noin 600 000 euron edestä.

Kapitalisaatiosopimuksilla voidaan lykätä osinkojen ja myyntivoittijen tuloverotusta, Finér täsmentää.

– Tai välttää ne kokonaan, kuten tuore päätös vahvisti. Samalla KHO katsoi, että arvonnousuihin kohdistuu tuloveron sijaan vain perintövero. Jos Suomessa ei olisi perintöveroa, arvonnousut olisivat siis voineet jäädä kokonaan verottamatta, hän kirjoittaa.

Finér huomauttaa, että perintöveron ja siihen kiinteästi liittyvän lahjaveron poistaminen tekisi siis ammottavan aukon Suomen veropohjaan.

– Nytkin päätös oli verovelvolliselle edullinen, sillä perintövero oli tuloveroa kevyempi, hän toteaa vielä KHO:n päätöksestä.

Finér tuo kirjoituksessaan esiin, kuinka perintövero ei kuitenkaan ole ainoastaan tarpeellinen veropohjan turvaamiseksi. Perintövero ja siihen kiinteästi liittyvä lahjavero ovat hyvin toteutettuna mitä mainioimpia työkaluja julkisten palvelujen rahoittamiseen ja varallisuuserojen kaventamiseen.

– Perintövero voidaan kohdistaa kaikkein varakkaimpiin siten, ettei se vaikuta työntekoon tai yrittämiseen. Harva jättää työt tekemättä siksi, että siitä uhkaa jäädä joskus perintöä. Pikemmin lapsien tulevaisuuden turvaaminen voi motivoida tienaamaan.

– Perinnönsaaja voi sen sijaan jättäytyä elelemään perinnön varassa.

Hän kuitenkin tuo esiin, kuinka Suomen perintö- ja lahjaveroon liittyy kaksi epäreilua keskeistä aukkoa.

Ensimmäiseksi veroasiantuntija esittää, että yritys- ja maatilaperintöjen huojennukset poistettaisiin. Huojennuksia Finér kuvaa varsinaiseksi ”perintöverokusetukseksi”.

– Varsinainen perintöverokusetus, on niin kutsuttu sukupolvenvaihdoshuojennus. Huojennus perustuu kahteen tekijään. Perinnöstä noin 60 prosenttia vapautetaan verosta. Lisäksi perinnön arvo määritetään yleensä normaalia alemmaksi.

Finér kirjoittaa, että nimellisesti huojennuksella on tarkoitus vahvistaa taloutta helpottamalla yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia.

–  Käytännössä huojennuksella ei ole juuri mitään tekemistä tavoitteensa kanssa. Se on varakkaiden yksityishenkilöiden verosuunnittelun työkalu, jolla puhkotaan vaivatta perintöveropohja rikki.

Kannattava yritystoiminta ei Finérin mukaan ylimääräisiä huojennuksia kaipaa, se löytää yleensä rahoittajan muutenkin. Hänen mukaansa on myös paradoksaalista, että huojennuksen nimeen on sisällytetty sana sukupolvenvaihdos, vaikkei sillä ole näyttöä, että sillä näitä edistettäisiin.

– Huojennus koskee nimenomaisesti omistajia – ei yrittäjiä – eikä sen saaminen edellytä, että perillinen todellisuudessa jatkaa yritystoimintaa. Riittää, että hänet nimetään omistajana yrityksen hallitukseen. Huojennuksen piiriin on myös voitu siirtää sijoitusvarallisuutta, jolla ei ole mitään tekemistä yritysten kanssa.

Hänen mukaansa huojennuksilla ei myöskään vahvisteta taloutta laajemmin. Finér korostaa ettei  ole mitään näyttöä siitä, että yritys hyötyy omistuksen siirtämisestä nimenomaan perillisille.

– Päinvastoin ulkopuolinen näkemys voi auttaa yritystä. Talouskasvun kannalta taas on joskus parempi, että heikosti kannattava yritystoiminta loppuu ennemmin kuin myöhemmin.

Myös Demarinuoret esittivät tätä marraskuussa tekemässään esityksessä.

Toiseksi keinoksi Finér nostaa arvonnousuveron, jolla estettäisiin verotulojen karkaamista ulkomaille, mikäli molemmat perilliset ja perittävät siirtävät kirjansa pois Suomesta.

–  Tällaiseen verovälttelyyn olisi yksinkertainen ratkaisu. Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön niin kutsuttu arvonnousuvero, jollainen on jo muun muassa Norjassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

– Sillä varmistettaisiin, että Suomi verottaa myöhempiä perintöjä, lahjoja ja myyntivoittoja siltä osin, kun arvonnousu on tapahtunut Suomessa asuessa.

Lisäksi Finérin mukaan perintöveron aiheuttamat yksittäiset kohtuuttomat tilanteet voitaisiin estää antamalla mahdollisuus veronmaksun lykkäämiseen perityn omaisuuden seuraavaan luovutukseen saakka.

– Hallitus pidensi lykkäysaikaa tämän vuoden alusta, jolloin oltaisiin voitu laajentaa lykkäyksiä koskemaan vaikkapa ”mummon mökkejä”. Näin ei kuitenkaan tehty.