– Nyt kun Euroopan taloudessa ja Suomen päämarkkina-alueilla puhaltava myötätuuli tarjoaa vähän Suomelle vetoapua, pienituloisten työntekijöiden leikkaukset jatkuvat samalla kun hallitus on jo aiemmin räätälöinyt kaikkein varakkaimmille, muun muassa hyvätuloisille apteekkareille tuhansien eurojen erityisveroalen, hän ihmettelee.

Lindtman olisi toivonut, että hallitus olisi perunut julkisen sektorin lomarahaleikkaukset.

– Pääministeri sanoi infossa että kasvu kuuluu kaikille. Kuitenkin samalla ahkerien julkisen sektorin pienipalkkaisten ja naisvaltaisten alojen työntekijöiden lomarahaleikkaukset jatkuvat. Juna liikkuu, mutta osa jätetään laiturille, Lindtman kritisoi.

Kilpailykykysopimuksesta juontuva kuntien ja valtion työntekijöiden lomarahojen leikkaus kestää vuoteen 2019 asti.

– Hallitus vuosi sitten otti poikkeuksellisesti vallan ajaa lomaetuisuuksien heikennyksiä kohdentaen ne nimenomaan kuntien työntekijöille, keittäjille ja vahtimestareille esimerkiksi. Sillä olisi nyt ollut valta perua päätös ja saada tämä kipupiste pois tulevan työmarkkinakierroksen alta. Näyttää siltä, että riippumatta siitä, miten taloudessa menee, ahkerat pienipalkkaiset työntekijät ovat koko tämän hallituskauden erityisleikkausten kohteena hallituksen hampaissa.

Ylipäänsä Lindtman muistuttaa, että hallituskauden aikana hallitus on tehnyt valtavia leikkauksia. Ensi vuoden budjettiehdotus lähinnä vain laastaroi näitä.

– Sosiaaliturvaan, eläkeekkensaajiin, koulutukseen ja valtionosuuksiin kohdistetut leikkaukset jatkuvat ensikin vuonna. Nyt on tehty vain pieniä korjauksia aikaisempiin leikkauksiin, Lindtman painottaa.

Sitä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman pitää hyvänä, että työn verotuksen kiristyminen estyy likimain kokonaan.

– Se on ihan järkevä linjaus. Kaikille muille työntekijöille budjetin vaikutus näyttäisi olevan plus-miinus-nolla paitsi näille julkisen sektorin usein naisvaltaisten alojen työntekijöille, hän kuitenkin murehtii.

Hallitus päätti käynnistää myös perhevapaauudistuksen. Tästä Lindtman antaa ruusun.

– Vihdoin ja viimein se lähtee edes jossain määrin liikkeellle.

Turvallisuuteen kohdistuvat lisäsatsaukset Lindtman näkee myös päällisin puolin tärkeiksi. Monia niistä SDP on viime syksynä ja keväänä ollut vaatimassa.

– Tavoite, että nyt käydään kaikki prosessit läpi ja tehdään, mitä turvallisuuden eteen voidaan, on oikea.

Lindtmanin mukaan turvallisuutta koskevia päätöksiä valmisteltaessa on jätettävä turhanpäiväinen puoluepolitikointi pois.

– Tässä pitäisi puolueilla olla malttia ja viisautta istua rauhassa yhteiseen pöytään ja kiihkottamoasti ja asiallisesti arvioida, mitä kaikkea on syytä tehdä. Tälläkin tavalla olisi tärkeä päättäjien osoittaa, että turvallisuus on kansakunnan yhteinen asia.

Hallitus esittää, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille tehdään uhka-arvio. Lindtman kuitenkin muistuttaa, että tämä edellyttää lisäresursseja. Samoin poliisin ja hallinto-oikeuksien resurssien vahvistaminen saa Lindtmanin tuen.

Hallitus aikoo myhös kriminalisoida aiempaa täsmällisemmin laittoman maassaoleskelun edistämisen, eli siis esimerkiksi laittoman maahanmuuttajan piilottelun.

Muun muassa kirkot ovat tarjonneet suojaa turvapaikanhakijoille.

– Jos seurakunta tai kirkko tarjoaa hätämajoitusta ja hallitus aikoo sen vuoksi ryhtyä laittamaan pappeja vankilaan, tätä sosialidemokraatit eivät voi tukea, Lindtman sanoo tiukasti.

Hallitus nostaa takuueläkettä 15 eurolla. Lindtmanin mukaan korotus on liian pieni mutta on hyvä, että tässä suhteessa linja edes kääntyi.

– Keväällä eduskunnassa ehdotettiin, että pitäisi tehdä konkreettinen vaikuttava toimenpideohjelma pienituloisten eläkkeensaajien aseman parantamiseksi. Hallitus äänesti tätä vastaan, hän muistuttaa.

SDP:lle hallituksen toimet eläkeläisten eteen eivät riitä.

– Kaikkein pienimpien työeläkkeiden saajat jäivät nuolemaan näppejään.

– Täytyy nyt myös katsoa, riittääkö tämäkään takuueläkkeen korotus edes peittämään aiemmat leikkaukset. Indeksileikkauksilla sitäkin on kuitenkin kokoin hallituskauden ajan nakerrettu.

Yritystukiin Sipilän hallitus ei odotuksista huolimatta taaskaan kajonnut. Se asettaa parlamentaarisen työryhmän laatimaan pitkän aikavälin suunnitelmaa yritystukien uudistamiseksi.

– Sipilän sanoin, siinä taisi nyt kintaat tipahtaa. Hallitus viime kehysriihessä perusteli, että koska yritystuissa on niin iso osa verotukia, ne täytyy käydä budjettiriihessä läpi. Näyttää kuitenkin siltä, että ne jäävät seuraavalle hallitukselle.

Parlamentaariseen työryhmään SDP on Lindtmanin mukaan omine esityksineen valmis.

– Esimerkiksi veropuolella pitää tarkastella listaamaattomien yritysten osinkoverohuojennusta, perintöveron huojennuksia, metsälahjavähennyksiä puhumattakaan apteekkariväehnnyksestä. Olemme tarjonneet esityksiä koko ajan. Kyse on vain siitä, onko hallituksella halua tarttua näihin.

Lindtman kysyykin nyt hallitukselta, onko sillä edes aitoa halua puuttua yritystukiin.

– Nyt on kaksi yritystä ollut ja molemmista on jäänyt luu käteen. Nyt tarvittaisiin kipeästi innovaatiotoimintaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen uusia panostuksia.

– Jää mielikuva, että tölkkiä potkitaan seuraavalle hallitukselle.