Turva – Hymy

”Varsinainen perintöverokusetus” – Asiantuntija: Keskustelu on poliittista, siksi varakkaita edustavat lobbarit esittävät perintöveron poistamista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perintö- ja lahjavero ovat tärkeitä ja toimivia veroja, joista voitaisiin kuitenkin tehdä vielä parempia, SDP:n eduskuntaryhmän veroasiantuntija Lauri Finér kirjoittaa blogissaan.

– Sen merkitys on kasvamassa, kun suuret ikäluokat ovat jo eläkeiässä. Suuret ikäluokat ovat myös selvästi aiempia varakkaampia, hän jatkaa.

Finér korostaa, että perintö- ja lahjaverolla voidaan varmistaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Lisäksi se on hänen mukaansa tehokasta lääkettä niin kutstuttuun kestävyysvajeeseen.

– Perintö- ja lahjavero kohdistuvat varakkaimpiin ja siksi keskustelu siitä on välttämättä poliittista. Juuri siksi varakkaita edustavat – ja hallituspuolueita lähellä olevat lobbarit – esittävät sen poistamista.

Finér toteaa, että veroon kohdistuvat vahvat poliittiset intressit, joiden vuoksi yritysten varakkaita omistajia edustavat liitot, kuten Perheyritysten liitto ja EK lobbaavat sen poistamista.

Lauri Finér on työskennellyt verohallinnossa ja Finnwatchilla.

Hän kuitenkin huomauttaa, että lobbareiden perustelut eivät kestä kritiikkiä.

Tämän vahvistaa myös Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) toissapäivänä tekemä ennakkopäätös. Finér tuo kirjoituksessaan esiin, kuinka tapauksessa oli kyse siitä, että perillinen oli perinyt kapitalisaatiosopimuksen, johon sisältyi verottamattomia osinkoja ja myyntivoittoja noin 600 000 euron edestä.

Kapitalisaatiosopimuksilla voidaan lykätä osinkojen ja myyntivoittijen tuloverotusta, Finér täsmentää.

– Tai välttää ne kokonaan, kuten tuore päätös vahvisti. Samalla KHO katsoi, että arvonnousuihin kohdistuu tuloveron sijaan vain perintövero. Jos Suomessa ei olisi perintöveroa, arvonnousut olisivat siis voineet jäädä kokonaan verottamatta, hän kirjoittaa.

Finér huomauttaa, että perintöveron ja siihen kiinteästi liittyvän lahjaveron poistaminen tekisi siis ammottavan aukon Suomen veropohjaan.

– Nytkin päätös oli verovelvolliselle edullinen, sillä perintövero oli tuloveroa kevyempi, hän toteaa vielä KHO:n päätöksestä.

Perintövero on mitä mainioin työkalu varallisuuserojen kaventamiseen.

Finér tuo kirjoituksessaan esiin, kuinka perintövero ei kuitenkaan ole ainoastaan tarpeellinen veropohjan turvaamiseksi. Perintövero ja siihen kiinteästi liittyvä lahjavero ovat hyvin toteutettuna mitä mainioimpia työkaluja julkisten palvelujen rahoittamiseen ja varallisuuserojen kaventamiseen.

– Perintövero voidaan kohdistaa kaikkein varakkaimpiin siten, ettei se vaikuta työntekoon tai yrittämiseen. Harva jättää työt tekemättä siksi, että siitä uhkaa jäädä joskus perintöä. Pikemmin lapsien tulevaisuuden turvaaminen voi motivoida tienaamaan.

– Perinnönsaaja voi sen sijaan jättäytyä elelemään perinnön varassa.

Kaksi keskeistä aukkoa.

Hän kuitenkin tuo esiin, kuinka Suomen perintö- ja lahjaveroon liittyy kaksi epäreilua keskeistä aukkoa.

Ensimmäiseksi veroasiantuntija esittää, että yritys- ja maatilaperintöjen huojennukset poistettaisiin. Huojennuksia Finér kuvaa varsinaiseksi ”perintöverokusetukseksi”.

– Varsinainen perintöverokusetus, on niin kutsuttu sukupolvenvaihdoshuojennus. Huojennus perustuu kahteen tekijään. Perinnöstä noin 60 prosenttia vapautetaan verosta. Lisäksi perinnön arvo määritetään yleensä normaalia alemmaksi.

Finér kirjoittaa, että nimellisesti huojennuksella on tarkoitus vahvistaa taloutta helpottamalla yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia.

–  Käytännössä huojennuksella ei ole juuri mitään tekemistä tavoitteensa kanssa. Se on varakkaiden yksityishenkilöiden verosuunnittelun työkalu, jolla puhkotaan vaivatta perintöveropohja rikki.

Kannattava yritystoiminta ei ylimääräisiä huojennuksia kaipaa.

Kannattava yritystoiminta ei Finérin mukaan ylimääräisiä huojennuksia kaipaa, se löytää yleensä rahoittajan muutenkin. Hänen mukaansa on myös paradoksaalista, että huojennuksen nimeen on sisällytetty sana sukupolvenvaihdos, vaikkei sillä ole näyttöä, että sillä näitä edistettäisiin.

– Huojennus koskee nimenomaisesti omistajia – ei yrittäjiä – eikä sen saaminen edellytä, että perillinen todellisuudessa jatkaa yritystoimintaa. Riittää, että hänet nimetään omistajana yrityksen hallitukseen. Huojennuksen piiriin on myös voitu siirtää sijoitusvarallisuutta, jolla ei ole mitään tekemistä yritysten kanssa.

Hänen mukaansa huojennuksilla ei myöskään vahvisteta taloutta laajemmin. Finér korostaa ettei  ole mitään näyttöä siitä, että yritys hyötyy omistuksen siirtämisestä nimenomaan perillisille.

– Päinvastoin ulkopuolinen näkemys voi auttaa yritystä. Talouskasvun kannalta taas on joskus parempi, että heikosti kannattava yritystoiminta loppuu ennemmin kuin myöhemmin.

Myös Demarinuoret esittivät tätä marraskuussa tekemässään esityksessä.

Tällaiseen verovälttelyyn olisi yksinkertainen ratkaisu.

Toiseksi keinoksi Finér nostaa arvonnousuveron, jolla estettäisiin verotulojen karkaamista ulkomaille, mikäli molemmat perilliset ja perittävät siirtävät kirjansa pois Suomesta.

–  Tällaiseen verovälttelyyn olisi yksinkertainen ratkaisu. Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön niin kutsuttu arvonnousuvero, jollainen on jo muun muassa Norjassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

– Sillä varmistettaisiin, että Suomi verottaa myöhempiä perintöjä, lahjoja ja myyntivoittoja siltä osin, kun arvonnousu on tapahtunut Suomessa asuessa.

Lisäksi Finérin mukaan perintöveron aiheuttamat yksittäiset kohtuuttomat tilanteet voitaisiin estää antamalla mahdollisuus veronmaksun lykkäämiseen perityn omaisuuden seuraavaan luovutukseen saakka.

– Hallitus pidensi lykkäysaikaa tämän vuoden alusta, jolloin oltaisiin voitu laajentaa lykkäyksiä koskemaan vaikkapa ”mummon mökkejä”. Näin ei kuitenkaan tehty.

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Ministeri äimän käkenä: ”Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) painottaa, että perhevapaaneuvottelut ovat vielä kesken. HS uutisoi tänään, että ”sinisten leirissä hanketta pidetään jo lähes kuopattuna”.

– Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut. Neuvotteluthan ovat vielä kesken ja toteuttamiskelpoista mallia etsitään.

Mattilan mukaan siniset haluaa saada perhevapaauudistuksen maaliin siinä missä muutkin hallituspuolueet.

– Joitain uudistuksia on tarpeen tehdä. Sovitut reunaehdot ovat toki tiukat.

Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä.

Hän pitää työnantajien roolia merkittävänä, kun keskustellaan miesten jäämisestä perhevapaille.

– Meillähän on jo joustoja perhevapaiden käytössä. Kotihoidontuella lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista kolmevuotiaaksi asti.

Mattila toivoo työelämään enemmän joustoa ja myönteisempää suhtautumista osa-aikatyöhön ja lyhyempään työviikkoon.

– Ja tietenkin myönteisempää ja kannustavampaa otetta isien mahdollisuuteen perhevapaiden käyttöön. Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä. Meille ensisijaista on, että perheiden vapaus päättää vapaiden käytöstä säilyy.

Siniset tekee ministerin mukaan parhaansa, että hallitus pääsee perhevapaauudistuksesta soputulokseen.