– Se (parlamentaarinen yleiskokous) päätti, että herra Laaksolta evätään eliniäksi oikeus päästä Euroopan neuvoston ja parlamentaarisen yleiskokouksen tiloihin, päätöksessä sanotaan.

Neuvoston asettama tutkimusryhmä kertoi keväällä raportissaan Laakson toimineen Azerbaidzhanin lobbarina. Raportin mukaan Azerbaidzhan on pyrkinyt lobbaamaan ja lahjomaan parlamentaarisen yleiskokouksen jäseniä, jotta maan ihmisoikeusloukkauksia ei nostettaisi voimakkaasti esiin.

Laakson mukaan kyse on ollut normaalista konsulttitoiminnasta.

Laaksolla on ollut toimeksiantoja azerbaidzhanilaisilta politiikoilta, ministereiltä ja vaikuttajilta järjestöjen kautta. Hän ei halua mainita poliitikkoja tai järjestöjä nimeltä.

Laakson toimeksiannot Azerbaidzhanista alkoivat hänen sanojensa mukaan sen jälkeen, kun hän oli jo jäänyt pois Suomen eduskunnasta. Hän kertoo, että ei voi vastata yksiselitteisesti siihen kysymykseen, minä vuosina hän on ottanut toimeksiantoja.

– Se on vähän monimutkaisempi kysymys, koska toimeksiannot alkavat ja toimeksiannot loppuvat ja niitä on limittäin ja lomittain, Laakso sanoi huhtikuussa.

Laakso ei kerro, minkälaisia summia hänelle on maksettu, sillä kyse on hänen mukaansa liikesalaisuuksista.

Vaalitarkkailijana tämän vuoden presidentinvaaleissa

STT kertoi huhtikuussa Laakson toimineen Azerbaidzhanissa myös vaalitarkkailijana. Laakso oli omien sanojensa mukaan tarkkailijana maassa samassa kuussa järjestetyissä presidentinvaaleissa. Hän kertoi edustaneensa Gisdi-nimistä bulgarialaista järjestöä, joka on harjoittanut vaalitarkkailua maassa vuodesta 2003.

Järjestön päätelmät vaalien avoimuudesta eroavat räikeästi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin havainnoista.

– Vaalit järjestettiin kansainvälisten standardien mukaan, tulos edustaa Azerbaidzhanin kansan tahtoa, vaalien demokraattisuutta suitsuttavassa raportissa muun muassa todetaan.

Etyjin mukaan vaaleissa tapahtui räikeitä rikkomuksia, todellista kilpailua ei ollut, ääniä väärennettiin ja vaalit kärsivät läpinäkyvyyden puutteesta. Azerbaidzhan arvosteli Etyjin raporttia puolueellisuudesta ja kielsi väärinkäytökset.

Laakson mukaan kyse on idän ja lännen välisestä poliittisesta valtakamppailusta.

– Tuntuu tietenkin oudolta, että johtopäätöksiä esimerkiksi vaalien rehellisyydestä on tehty usein jo ennen vaalikamppailua.

STT kysyi järjestöltä muun muassa, mistä se saa rahoituksensa ja miten järjestö suhtautuu Laakson toimeksiantoihin tarkkailtavan maan poliitikoilta. Järjestö ei vastannut kommenttipyyntöihin.

Laakso kertoo, että ei tiedä järjestön taustoja ja on toiminut ainoastaan tarkkailijana vaaliasemilla. Hänen mukaansa aiemmilla konsulttitoimeksiannoilla ei ole merkitystä vaalitarkkailussa.

Laakso oli vuosina 1991–2011 vasemmistoliiton kansanedustaja. Hän oli Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan varsinainen jäsen 1991–2003 ja varajäsen 2007–2011.

Eläkkeelle jäätyäänkin Laakso on ollut neuvoston kunniajäsen, ja raportin mukaan hän on käynyt aktiivisesti Euroopan neuvostossa.