Mielipiteet
17.8.2020 16:25 ・ Päivitetty: 17.8.2020 08:26
Vastustaisitko peruskoulua? Oppivelvollisuusiän pidentäminen toiselle asteelle pelastaisi monet nuoret työttömyysputkelta.
Vain hetki sitten ylioppilaat saivat valkolakkinsa ja ammattiin valmistuneet todistuksensa. Mutta jälleen kerran kesä on jo lopuillaan ja lomat pidetty. Koulujen välituntikellot kilkattavat arjen paluun merkiksi.
Jännittäviä aikoja on viime päivinä eletty erityisesti niissä perheissä, joissa lapsi aloittaa koulutiensä. Oppivelvollisuutensa, joka kestää aina siihen asti, kunnes hän on 15-16 -vuotias. Siinä iässä nuori tyypillisimmin saa perusopetuksen oppimäärän suoritettua.
Joka syksy ajatukseni ovat pienissä koululaisissa. Meidän tulevaisuuden osaajissa ja tekijöissä. Voi kunpa maailma voisi tarjota heille kaikille parastaan. Että heistä varttuisi tasapainoisia nuoria, jotka löytäisivät omanlaisensa polun kohti aikuisuutta ja sen vastuita ja vaatimuksia. Näiden mahdollisuuksien luominen on meidän aikuisten käsissä.
Oppivelvollisuusikä Suomessa on pysynyt muuttumattomana aina vuodesta 1957. Peruskoulummekin on jo pian 50-vuotias. Peruskoulujärjestelmämme on suomalainen menestystarina, jota aikanaan oikeiston taholta pitkään vastustettiin. Samaa vastustusta on nyt ilmassa, kun keskustelua käydään oppivelvollisuusiän pidentämisestä.
On selvää, että isot uudistukset aiheuttavat sekä kannatusta että vastustusta. Ei tämä asiana tee poikkeusta. Toisten päättäjien mielestä kyseessä on pelkkä menoerä, toisille taas investointi tulevaisuuteen. Koronakurjuuden vallitessa moni luopuisi oppivelvollisuusuudistuksesta, mutta selvää on, ettei koulutuksesta ja osaamisesta ole varaa tinkiä kriisin aikana eikä etenkään sen jälkeen.
Toisen asteen tutkinto parantaa nuorten työllistymismahdollisuuksia
On yksinkertaista puhua siitä, että parempi vaihtoehto oppivelvollisuusiän pidentämiselle olisi varhaiskasvatukseen panostaminen, peruskoulutuksen laadun turvaaminen sekä yksilöllisten opinpolkujen tukeminen. Yksinkertaista siksi, että näitä kaikkia toimia tarvitaan silloinkin, kun oppivelvollisuusikä muuttuu.
Tosiasia on, halusimme tai emme, että joka ikäluokasta noin 16 prosenttia jää ilman toisen asteen tutkintoa ja heistä työllistyy vain 40 prosenttia. Maailma vuonna 2020 peruskoulunsa päättävien nuorten ympärillä on toinen, kuin vuonna 1957. Enää ei työelämään pääse, kuten kymmeniä vuosia sitten.
Toisen asteen tutkinto parantaa nuorten työllistymismahdollisuuksia ja oppivelvollisuuden laajentaminen onkin yksi vaikuttavimpia työllisyystoimia. Tämänkin uudistuksen tarpeellisuuden tulee aikanaan osoittamaan historiankirjoitus, aivan kuten peruskoulummekin kohdalla.
Heidi Viljanen, Kansanedustaja
Kirjoitus on aiemmin julkaistu Satakunnan Kansassa 17.8.2020
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.