Fredriksson oli laatimassa vuosina 2008–2019 toteutettuja asunnottomuusohjelmia, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2017.

Hän on asumispalveluja tuottavien Sininauhasäätiön ja Suoja-Pirtti-yhdistyksen hallitusten jäsen.

Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on puolittaa asunnottomuus tällä vaalikaudella. Keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa on aloitettu yhteistyöohjelma.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Tuula Tiaisen mukaan asunnottomuus on ilmiönä muuttunut.

– Aiemmin toimenpiteitä kohdistettiin pitkäaikaisasunnottomiin ja siksi käytettiin paljon rahaa rakentamiseen.

Esimerkiksi asuntoloita muutettiin vuokra-asumiseen perustuviksi tukiasunnoiksi, Tiainen kertoo.

– Nyt pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt ja tavoitteena on, että asunnon saaneet ihmiset kykenisivät säilyttämään asuntonsa. Siinä työssä haluamme tukea kuntia.

Kunnille myönnetään avustusta matalan kynnyksen sote-palvelujen kehittämiseen ja asiakaspalvelijoiden palkkaamiseen. Sen sijaan rakentamisessa ja kehittämishankkeissa painotetaan nyt kuntien omia suunnitelmia, Tiainen sanoo.

– Uskomme, että kunnat tietävät parhaiten itse, miten tämä pitäisi hoitaa.

Aiemmissa asunnottomuusohjelmissa oli vahva valtio-ohjaus, ja niihin käytettiin vuosina 2008–2019 yhteensä lähes 400 miljoonaa euroa valtion ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuksina sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) korkotukilainoina ja investointiavustuksina.

Edellisistä poiketen nykyisellä asunnottomuusohjelmalla ei ole ohjelmajohtajaa eikä kustannusarviota. Kunnilta ei enää vaadita aiesopimuksia, joihin kirjattaisiin tavoitteet asunnottomille osoitettavista asunnoista.

Fredrikssonin mielestä tämä kielii siitä, että “valtiolta puuttuu johtajuus”.

– Kunnille ei aseteta minkäänlaisia tavoitteita. Kokemus osoittaa, että asunnottomat ovat kunnissa väestöryhmä, jolla ei ole poliittisia ystäviä.

Ympäristöministeriön viime kesänä julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että asunnottomuustyö ei ole riittävästi vakiintunut kunnissa. Asumista tukevat sote-palvelut ovat riittämättömiä, ja kasvukeskuksissa on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista.

Edunvalvontajärjestö Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen toiminnanjohtajan Sanna Tiivolan mukaan asunnottomuus voi kääntyä uudelleen nousuun nykyisen politiikan seurauksena. Hän sanoo, että perusongelmana on kuntien rahapula.

– Asunnottomat eivät ole ensimmäisenä listalla, kun kunnat käyttävät vähiä rahojaan. Aiemmin rahaa on ollut hyvin käytössä ja on voitu rakentaa laadukkaat palvelut ja yhteistyörakenteet. Kuka niitä pitää yllä, jos rahaa ei ole?
Tiivola muistuttaa, että asuntojen järjestäminen asunnottomille ei ole kunnille lakisääteistä, vaan laki velvoittaa vain tilapäisen hätämajoituksen tarjoamiseen.