Ryhmä pyrkii suitsimaan Suomen haasteelliseksi koettua velkaantumista.

Marraskuun 4. työnsä aloittavaa parlamentaarista velkajarrutyöryhmää johtaa yhdessä sovittujen sääntöjen mukaan suurimman hallitusryhmän edustaja. Tällä kaudella tehtävään valittiin kokoomuksen Ville Valkonen. Varapuheenjohtaja edustaa suurinta oppositioryhmää. Ensimmäisessä työryhmässä on varapuheenjohtajana SDP:n Joona Räsänen.

– Sopimuksen toimeenpano alkaa välittömästi. Eilen eduskuntaryhmät ovat nimenneet tämän finanssipoliittisen työryhmän, Valkonen kertoi perjantaiaamuna eduskunnassa.

– Keskeisimpänä tehtävänä työryhmä laatii ensimmäisen ylivaalikautisen seitsemän vuoden suunnitelman ja rahoitusasematavoitteen helmikuun loppuun mennessä. Samalla se asettaa ensi vaalikauden rahoitusasematavoitteen. Ensi vaalikauden tavoite vahvistetaan erikseen uusimman tiedon perusteella joulukuussa 2026, Valkonen selvensi.

Aluksi parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä soveltaa käytäntöön EU:n finanssipoliittisia tavoitteita. Velkajarrun kansallinen osa tulee voimaan vuoden 2033 alusta. Myös EU:n suosituksia Suomen velanhoidolle voi luonnehtia koviksi. EU:n perussuositus seitsemän vuoden jaksolle on tämänhetkisten ennusteiden valossa 9,9 miljardia euroa, josta jää joustot huomioiden jäljelle 6,4 miljardia.

– Työryhmä tulee uppoutumaan varsin yksityiskohtaisesti sekä EU:n kehikkoon että meidän kansalliseen talouskehitykseen.

Velkajarruryhmä aikoo Valkosen mukaan jatkossa rajata muun muassa valtionomaisuuden hyödyntämismahdollisuuksia taloudenpidossa.

OPPOSITIOPUOLUE vasemmistoliitto ei velkajarrusopimusta kuitannut, mutta puolue on mukana parlamentaarisessa työryhmässä. Valkosen mukaan syynä on parlamentaaristen ryhmien luonne ja myös talouden yhteisen tilannekuvan säilyminen.

– On luontevaa, että parlamentaarisessa työssä ovat kaikki mukana. Siitähän ei ole mitään haittaa, että tiedon saa kukin eduskuntaryhmä käyttöönsä.

Yksittäinen puolue ei Valkosen mukaan pysty estämään parlamentaarisen sovun saavuttamista.

– Työryhmässä ei tule olemaan yksimielisyysvaatimusta.

Parlamentaarisesti sovittavan finanssipolitiikan kehikon ideana ei Valkosen mukaan ole talouspoliittisen keskustelun lopettaminen. Kun tavoitteesta on yhteinen käsitys, huomio keskittyy aikaisempaa enemmän keinoihin.

– Talouspolitiikan keinosta varmasti riittää tulevaisuudessakin keskusteltavaa ja poliittisia erimielisyyksiä. On ilmiselvää, että puolueilla on isoja eroja talouspolitiikan työkaluissa. Tämä sopimus koskettaa tavoitteita, ei sitä millä tavoilla kukin hallitus näihin tavoitteisiin pääsee. Työkaluina on edelleen veronkiristyksen ja menoleikkaukset, niiden eri painotukset.

– Työryhmä ei tule ottamaan kantaa siihen millä tavoilla näihin tavoitteisiin tullaan pääsemään. Se on kunkin hallituksen asia ja toki kansalaisilla on varmasti vaaleissa kaikkein suurin painoarvo.

Varapuheenjohtaja Joona Räsäsen lisäksi SDP:tä edustaa finanssipoliittisessa parlamentaarisessa työryhmässä vuosina 2025-2027 Nasima Razmyar. Kokoomuksen toinen edustaja on Karoliina Partanen. Perussuomalaisia edustavat ryhmässä Ville Vähämäki ja Jani Mäkelä, keskustaa Markus Lohi ja Anne Kalmari, vihreitä Saara Hyrkkö, RKP:ta Henrik Wickström, KD:ta Peter Östman, liike nytiä Harry Harkimo ja ryhmä vornasta Timo Vornanen.

Vasemmistoliittoa edustaa velkajarruryhmässä Hanna Sarkkinen.