Ruotsi lähtee ulkopolitiikassa siitä, että Venäjä pysyy Euroopan turvallisuuden vakavimpana uhkana tulevina vuosina, Billström painottaa.

Hän puhui keskiviikkona Helsingissä Suomen suurlähettiläiden vuotuisessa kokouksessa. Hänen mukaansa turvallisuuspolitiikka ei ole enää nykymaailmassa ulkopolitiikan erityisalue vaan sen keskiössä.

Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) vieraili jo maanantaina Tukholmassa puhumassa Ruotsin suurlähettiläille näiden vuotuisessa kokoontumisessa. Ministereiden keskusteluissa olivat Valtosen mukaan olleet muun muassa yhteiset toimet Venäjän hybridivaikuttamista varten.

VENÄJÄN Kurskin alueen sotatoimia kommentoidessaan ministerit muistuttivat, että Ukrainan sotatoimet sitä vastaan hyökänneen Venäjän alueella ovat täysin kansainvälisen oikeuden mukaisia.

-  Ei pidä myöskään unohtaa, että mikään ei ole muuttunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin suhtautumisessa Ukrainaan. Hänen tavoitteenaan on pysynyt Ukrainan tuhoaminen valtiona. Tämä pitää muistaa, kun puhutaan rauhasta, Billström sanoi.

Hänen mukaansa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin rauhansuunnitelma on toistaiseksi ainoa varteenotettava tie rauhaan.

SUOMEN ja Ruotsin suhteiden Billström totesi olevan läheisemmät kuin koskaan aiemmin, ei vähiten molempien maiden liityttyä Natoon. Naapurimaat ovat nyt ensimmäistä kertaa sitoutuneet molemminpuolisiin turvatakuisiin osana samaa liittoumaa.

-  Tämän merkitystä ei voi yliarvioida, Billström totesi.

Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin Natoon liittyminen lisää molempien maiden ja Naton turvallisuuden lisäksi myös mahdollisuuksia tehdä ulkopolitiikkaa uudella tavalla. Pohjoismaiden ulkoministerit vierailivat muun muassa hiljattain yhdessä Länsi-Afrikassa. Yhtenä tarkoituksena oli kahdenvälisen suhteiden vahvistamisen lisäksi hakea Ukrainalle tukea laajemmin maailmassa.

-  Se oli todella hieno kokemus ja tunne. Olisimme voineet vaihtaa puhetekstejä keskenämme. Kaiken, mitä Tobias sanoi, olisin minäkin voinut sanoa. Se osoittaa, että meillä on erinomainen kumppanuus, Valtonen muisteli.

AIEMMIN tänä vuonna Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministerit kävivät samanlaisella yhteisvierailulla Intiassa.

Hyvä yhteistyö kuvastui myös ministereiden esiintymisessä suurlähettiläskokouksessa. Billström esimerkiksi aloitti puheensa suomeksi ja sai suomalaisdiplomaateilta raikuvat aplodit:

-  Kiitos paljon. Rakas Elina, hyvät naiset ja herrat, suurlähettiläät.

Valtonen puolestaan vitsaili lehdistötilaisuudessa maiden yhteistyön hyödyttävän erityisesti Suomea, koska yhdessä Ruotsin kanssa naapurimaiden voi sanoa saaneen Pariisin olympialaisista 11 mitalia.

LEHDISTÖTILAISUUDESSA nousi myös esiin kysymys Palestiinan tunnustamisesta, jonka Ruotsi on tehnyt jo aikaa sitten ja Suomi ei vielä. Valtonen toisti aiemman kannan, jonka mukaan kyse on Suomen osalta lähinnä sopivasta ajankohdasta.

Billström puolestaan muistutti, ettei itse tunnustaminen ole suinkaan tärkein asia vaan se, että jo olemassa olevalla palestiinalaishallinnolla on osapuolena jonkinlaiset edellytykset selvitä ja toimia myös tulevaisuudessa.

Valtosen mukaan EU on tukenut palestiinalaishallintoa rahallisesti sen jälkeen, kun Israel ei ole maksanut sille palestiinalaishallinnon puolesta keräämiään verotuloja. Ruotsi ja Suomi ovat hänen mukaansa myös kirjelmöineet tästä asiasta Israelille.

-  Uskon kyllä vakaasti, että pysyvä Lähi-idän rauha on saavutettavissa, mutta se on pitkä neuvottelutie ja edellyttää tietysti myös sitä, että meillä on osapuolina kaksi valtiota, jotka voivat käydä sellaista keskustelua, joka perustuu pysyvään turvallisuuteen molemmissa maissa.

Molempien ministereiden mukaan kaikkein tärkeintä ja kiireellisintä on ratkaista Gazan vaikea humanitaarinen tilanne ja saada alueelle nopeasti apua.

Kysymykseen ruotsalaisten sotilaiden mahdollisesta sijoittamisesta Suomeen osana Naton joukkoja Billströmillä ei ollut muuta sanottavaa kuin että asia on vielä valmistelussa, mutta että perussuhtautuminen ajatukseen on positiivinen.