Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Toimituksen kommentit

Venäjää johdetaan pelolla – siksi Aleksei Navalnyi piti saada hengiltä

AFP / LEHTIKUVA / MAXIM ZMEYEV
Toimituksen kommentit

Heikki Sihto

Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö

Pelottomuus on vahva ase Venäjällä. Siksi pelolla Venäjää johtavat halusivat Aleksei Navalnyin hengiltä.

Heikki Sihto

Demokraatti

Turha pohtia surmattiinko oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi vai kuoliko hän pitkään kestäneeseen näännyttämiseen siperialaisessa rangaistuslaitoksessa. Venäjän kaltaisessa maassa ei ole olennaista, oliko kuoleman ajoitus ennen Venäjän maaliskuun presidentinvaaleja vahinko vai tarkoituksellinen.

Navalnyi oli vaarallinen ihminen Venäjän johdolle. Samalla tavalla kuin Ukrainan oraalla ollut demokratiakehitys oli uhka Venäjän yksinvallalle. Venäjää on vuosisadat johdettu pelolla, ja Navalnyi osoitti toiminnallaan, että hän ei suostu pelkäämään. Hänen paluunsa Venäjälle pari vuotta sitten – pian myrkytysyrityksestä tervehtymisen jälkeen – oli yksi osoitus tästä. Navalnyi todennäköisesti tiesi, mikä häntä Venäjällä odottaa – välitön vangitseminen, vankeus ja hengenvaara.

Navalnyin kuolema tekee hänestä marttyyrin ja myytin.

SURMAAMINEN on Venäjällä yhä yleinen keino päästä eroon hankalasta poliittisesta vastustajasta. Ennen Navalnyitä murhattiin ampumalla muun muassa oppositiopoliitikko Boris Nemtsov vuonna 2015 ja journalisti Anna Politkovskaja vuonna 2006. Kumpikin tunnettiin Kremlin toiminnan ankarina kriitikkoina.

Navalnyin paluu Venäjälle oli näpäytys tai jopa nöyryytys monelle Venäjän johdossa olevalle, alkaen Vladimir Putinista, osasta maan oligarkkeja ja Navalnyin murhayrityksessä epäonnistuneesta Venäjän turvallisuuspalvelusta. Jo aiemmin Navalnyi ja hänen luomansa korruptionvastainen säätiö oli muun muassa paljastanut valtaapitävien ökyasuntoja ja muita ylellisen elämän kohteita. Rahat niihin on saatu korruptiolla sekä Venäjän elinkeinoelämän ja luonnonvarojen jakamisella maan ylimmän johdon uskolliselle lähipiirille.

Navalnyin kuolema tekee hänestä marttyyrin ja myytin. Muuttaako hänen kuolemansa mitään Venäjällä? Tuskin.

Navalnyi oli Venäjän merkittävin oppositiojohtaja ja hänen luomansa liike laajin, ainoa koko maan kattava oppositiovoima. Opposition asema on kuitenkin heikko. Nyky-Venäjällä oppositio on ajettu maan alle tai ulkomaille. Vaikka osa venäläisistä haluaisi kevään presidentinvaaleissa äänes­tyskäyttäytymisellään vastustaa Venäjän nykyjohdon toimintaa, ei epädemokraattinen vaalijärjestelmä anna tähän todellista mahdollisuutta.

Länsimaat ovat laajalla rintamalla syyttäneet Venäjän johtoa Navalnyin kuolemasta. Lännen paheksunta todennäköisesti jää puheiden ja uusien, osin nimellisten, pakotteiden tasolle.

ALEKSEI Navalnyin leski Julija Navalnaja ilmoitti viime viikolla jatkavansa miehensä työtä. Käytännössä tämä merkitsee, että hänestä tulee Venäjän opposition merkittävin johtaja. Tehtävä on vaikea.

Opposition johtaminen ja yhdistäminen ei ole helppoa Venäjän ulkopuolelta, kun Venäjällä ei ole vapaata mediaa ja maa yrittää vaikeuttaa muun muassa some-kanavien käyttöä. Navalnaja ja merkittävä osa Navalnyin liikkeen johdosta on maan-
paossa.

Navalnaja syyttää presidentti Vladimir Putinia miehensä kuolemasta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE