Hallitus on kehysriihessään linjannut mittavista toimista, jotka vahvistavat turvallisuutta, luovat näkymää tulevaisuuteen ja rakentavat kestävää kasvua.

Julkisten talouden suunnitelman päätökset sisältävät linjauksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi ja tulevaisuuden kestävän kasvun vahvistamiseksi.

Vuoden 2023 valtion T&K-panosten kokonaisuutta korotetaan 350 miljoonalla eurolla edelliseen kehykseen verrattuna. Lisäksi hallitus on linjannut, että lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin otetaan käyttöön osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta ensi vuodesta alkaen.

Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella vuotuinen noin 130-200 miljoonan euron korotus ja puolustusmateriaalihankintoihin yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäys.

Marinin hallituksen ohjelman talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen.

– Kehysriihen päätösten mukaisesti hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisen rahoitus turvataan ja seitsemän päivän hoitotakuun rahoitus varmistetaan. Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan suhteessa valtiovarainministeriön esitykseen ja sosiaaliturvaetuuksiin tehdään kuluvana vuonna ylimääräinen indeksikorotus paikkaamaan elinkustannuksien nousua, tiedotteessa todetaan.

Hoitotakuun kiristämiseen on varattu 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Hallitus on päättänyt vahvistaa ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien. Opintorahan osalta opiskelijoiden omia tulorajoja nostetaan vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla vuodesta 2023 lukien, mikä lisää määrärahatasoa 23,9 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 mennessä.

Hallituksen talouspolitiikalla tavoitellaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Hallitus päätti toteuttaa viime vuonna linjaamansa 370 miljoonan euron pysyvät säästöt kehystasoa alentamalla sekä kohdentamalla ne 328 miljoonan euron osalta hallinnonaloittain.

Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Valtion T&K-rahoitus on vuonna 2023 noin 2,3 miljardia euroa.
Vuoden 2023 valtion T&K-panosten kokonaisuutta (määrärahoja ja valtuuksia) korotetaan kaikkiaan noin 350 miljoonalla eurolla edelliseen kehykseen verrattuna.

Lisäksi hallitus on linjannut, että lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin otetaan käyttöön osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta alkaen vuodesta 2023. Verokannustin valmistellaan siten, että sen taloudellinen vaikutus olisi staattisesti arvioiden vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa.

VM:n tiedotteessa korostetaan, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on korostanut entisestään tarvetta nopeaan irtautumiseen ulkomaisesta fossiilienergiasta ja vihreän siirtymän vauhdittamiseen yhteiskunnan eri sektoreilla.

– Panostukset vihreään siirtymään ja puhtaisiin kotimaisiin energiamuotoihin vahvistavat Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Hallitus on kehysriihessä päättänyt vauhdittaa Suomen omavaraisuutta lisääviä vihreän siirtymän investointeja valmistelemalla niitä koskevien investointien määräaikaisen etusijan lupakäsittelyissä. Yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa viranomaisten kesken tiivistetään lainsäädännön muutoksilla. Voimavaroja lisätään lupa- ja muihin hallinnollisiin menettelyihin ja digitalisaatioon. Määrärahojen lisäysten kokonaissumma yhteensä vuosina 2023-2026 on 36,8 miljoonaa euroa.

Lisäksi hallitus päätti, että varautumisen ministerityöryhmä linjaa pikaisella aikataululla akuuttien toimien kokonaisuudesta, jolla varmistetaan nopeasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä kansallinen huoltovarmuus turvaten kohtuuhintaisen energian tuotanto ja saatavuus nykytilanteessa ja lähitulevaisuudessa.

Energiahinnan nousu sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut elinkustannuksia. Hallitus toteuttaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin aikaistetusti jo tämän vuoden aikana, kuitenkin viimeistään 1.8.2022. Korotus heijastuu myös eläketulovähennykseen. Alustavan arvion mukaan vaikutus etuusmenoon on noin 120 miljoonaa euroa ja toimi vähentää verotuottaja arviolta noin 60 miljoonalla eurolla. Arviot täsmentyvät vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa.

Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen ja koko Euroopan turvallisuusympäristöä. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ulottuvat myös Suomen talouteen. Sotaan liittyvä epävarmuus heikentää kuluttajien ja yritysten luottamusta ja kiihdyttää inflaatiota energia-alan ollessa myllerryksessä.

Hallituksen mukaan Suomen sotilaallisessa toimintaympäristössä tapahtunut muutos edellyttää pitkäjänteistä puolustuskyvyn vahvistamista sekä nopeaa lyhyen ja keskipitkän aikavälin lisäresursointia Puolustusvoimien määrärahoihin. Lisäresursointi aloitetaan välittömästi jo kuluvana vuonna.

– Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella vuotuinen noin 130200 miljoonan euron korotus, jolla mm. lisätään Puolustusvoimien henkilöstömäärää asteittain, lisätään kertausharjoituskoulutettavien reserviläisten määrää, nostetaan materiaalin kunnossapidon tasoa ja varmennetaan Puolustusvoimien toiminta ja valmius.

Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kehyskaudella yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäys, jota on tarkoitus käyttää muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden, taistelijan varusteiden, tykistöampumatarvikkeiden, kenttähuoltomateriaalin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjusten hankintaan. Edellä mainitut hankkeet käynnistetään kevään lisätalousarvioon sisällytettävällä Puolustuskyvyn parantaminen -tilausvaltuudella, jonka suuruus on 1,75 mrd. euroa jatkuen vuoteen 2027.

Rajavartiolaitoksen uusien valvontalentokoneiden hankintaan varaudutaan 163 miljoonalla eurolla, ja asiaan liittyvät tarkemmat budjettipäätökset tehdään valmistelun täsmennyttyä. Rajavartiolaitokselle kohdennetaan muuttuneessa turvallisuustilanteessa myös muihin välttämättömiin menoihin 20 miljoonaa euroa kevään 2022 lisätalousarviossa, 45 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 46 miljoonaa euroa vuonna 2024 sekä 6,4 miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2025 ja 2026, minkä lisäksi rajavartiolaitokselle kohdistuu määrärahalisäyksiä osana kyberturvallisuuden kokonaisuutta.

Suomi toivottaa tervetulleeksi Ukrainan sota-alueelta pakenevat ihmiset ja haluaa auttaa heitä.

Hallitus korvaa pakolaisten palveluista aiheutuvia kustannuksia kunnille tilapäisen suojelun käyttöönotosta lähtien. Maahanmuuton lisämenoihin varataan kehyskaudelle noin 0,8-0,3 miljardia euroa vuodessa kehyskaudella muun muassa vastaanoton menoihin ja asiakkaille maksettaviin tukiin sekä Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin, perusopetukseen valmistavaan opetukseen ja etuusmenoihin.

Kunnille turvataan Ukrainasta tulevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä koituvat kustannukset. Lisäksi määrärahaa varataan kotoutumiskoulutukseen, valtion korvauksiin kotouttamisesta sekä oikeusministeriölle turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja perheenyhdistämisen menoihin.

Edellä mainitut lisämenot katetaan poikkeuksellisesti kehyksen ulkopuolisina menoina. Tiedotteessa todetaan, että menoihin liittyy suurta epävarmuutta. Määrärahatarve on riippuvainen muun muassa tulijoiden toteutuvasta lukumäärästä ja heidän työllistymisestään.

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on tämänhetkisen arvion mukaan noin 21,4 miljardia euroa vuonna 2023, joka rahoitetaan siirroista kuntien valtionosuuksista ja verotulomenetysten kompensaatioista sekä kuntien verotuloista.

Palvelutarpeen kasvun arvioidaan lisäävän rahoitusta kehyskaudella noin 253 miljoonaa euroa vuonna 2023, noin 269 miljoonaa euroa vuonna 2024, noin 226 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 225 miljoonaa euroa vuonna 2026.

Hyvinvointialueille siirtyy myös valtionavustuksia, yhteensä noin 482 miljoonalla eurolla vuonna 2023, vähentyen asteittain kehyskauden loppuun mennessä noin 267 miljoonaan euroon. Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyviin muutoskustannuksiin on varauduttu kehyspäätöksessä.

Kuntien valtionapuihin osoitetaan 5,1 miljardia euroa vuonna 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa peruspalvelujen valtionosuutta ja verotulomenetysten korvauksia siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen. Lisäksi osa aiemmin kunnille suunnatuista valtionavustuksista kohdentuu jatkossa hyvinvointialueille. Valtionapujen tasoa alentaa myös hallitusohjelman määräaikaisten lisäysten päättyminen.

VM:n tiedotteessa muistutetaan, että Euroopassa on sota.

– Tässä vakavassa ja merkittävästi muuttuneessa koko Eurooppaa koskettavassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa hallitus tekee seuraavan kehyspoikkeuksen: Tilanteeseen välittömästi liittyvät maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden, kyberturvallisuuden välttämättömät menolisäykset katetaan kehyksen ulkopuolisina.

Samoin Ukrainaan annettu apu, sotaa pakenevien ukrainalaisten auttaminen ja sotaan liittyvien pakotteiden välittömät vaikutukset valtion toiminnalle katetaan kehyksen ulkopuolisina.

Kehyksen ulkopuolisina rahoitetaan myös vuosien 2022-2023 määräaikaisia huoltovarmuuden kannalta välttämättömiä toimia, erityisesti investointeja, jotka samanaikaisesti sekä lisäävät kotimaista energiantuotantoa että tukevat uuden fossiilista energiaa korvaavan teknologian hyödyntämistä.

Samoin näihin rinnastettavat äkillisen energiahintojen nousun takia tehtävät vuoden 2022 yksittäiset toimet sopeutumisen siirtymäajalla katetaan kehyksen ulkopuolelta.

Vuosina 2023-2026 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan keskimäärin noin 79,8 miljardia euroa vuoden 2023 hintatasossa. Vuonna 2026 budjettitalouden menot ovat noin 79,9 miljardia euroa vuoden 2023 hintatasossa. Kehyskauden menotasoa korottaa merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan takia tekemät määrärahapäätökset.

Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 144 miljardiin euroon vuonna 2023. Valtionvelan kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen nousee koko kehyskauden. Vuonna 2026 valtionvelan arvioidaan olevan noin 165 miljardia euroa, mikä on noin 54 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.