Verotettujen pääomatulojen osalta kärki vaihtuu usein sen mukaan, millaisia yrityskauppoja on tehty.

– Talousajat ovat parantuneet, joten yrityskaupatkin ovat pitkän taantuman jälkeen taas vilkastumaan päin, Lehtinen sanoo STT:lle.

Yksi viime vuoden jättikaupoista tapahtui kesäkuussa 2016, kun kiinalainen Tencent osti japanilaisen Softbankin osuuden Supercellistä 6,4 miljardilla eurolla. Supercellin kokonaisarvoksi tuli tuolloin noin yhdeksän miljardia euroa.

Kaupan ansiosta verotetun ansiotulon listoille noussee jälleen peliyhtiö Supercellin työntekijöitä. Supercelliläisten suuria verotettavia ansiotuloja selittävät nimittäin myös optiot ja osingot, ei pelkkä palkkatulo. Yhtiöstä kerrotaan, että Supercell maksoi osinkoja viime vuonna satoja miljoonia euroja, ja yksityishenkilöillä suuri osa tästä osinkotulosta meni ansiotuloverotuksen puolelle.

Viime vuonna supercelliläiset laskivat verotettujen ansiotulojen listan kärjen keski-ikää. Ennen peliyhtiön menestysvuosia kärkilistauksessa oli usein lähinnä suurten yhtiöiden johdossa toimivia, 1950- ja 1960-luvuilla syntyneitä miehiä. Kärkeen nousseet supercelliläiset ovat syntyneet 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa.

Hallituksesta esiin noussee jälleen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.), joka on pitänyt ministerien tulokärkeä hallussaan. Berner on Vallila Interiorin omistajia.

Toissa vuonna Bernerin verotettavat ansio- ja pääomatulot olivat yhteensä noin 614 000 euroa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) verotettavat tulot olivat toissa vuonna yhteensä 394 000 euroa. Sekä Bernerin että Sipilän verotettavista tuloista valtaosa oli pääomatuloja.

Vuosi sitten julkistettujen verotietojen perusteella suurin osa ministereistä tienasi pitkälti yli 100 000 euroa. Tuolloin ainoastaan sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (silloin ps.) verotettavat tulot jäivät alle 100 000:een eli 81 000 euroon

Kulttuurialan tekijöiden tulokärjessä näkynee edellisvuosien tapaan eturivin muusikoita ja kirjailijoita. Tulojen vertailua tosin vaikeuttaa se, että moni saa henkilökohtaisen tulon lisäksi tuloja oman yhtiönsä kautta.

Muusikoista esimerkiksi Jari Sillanpää ja Kaija Koo eli Kaija Kokkola ovat tahkonneet satojatuhansia euroja verotettuja tuloja.

Kirjailijoista kannattaa seurata esimerkiksi vuoden 2015 Finlandia-voittajaa Laura Lindstedtiä. Vuonna 2014 Finlandia-palkinnon voittaneen Jussi Valtosen tulot loikkasivat palkintoa seuranneena vuotena.

Verotiedot antavat kohtuullisen hyvän kuvan palkkatöissä olevan ihmisen tuloista, mutta pääomatuloista ne paljastavat vain osan. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi kaikkia varakkaiksi tiedettyjä ei näy verolistojen kärjessä.

Lehtinen selittää, että pääomatuloista jää piiloon esimerkiksi osinkoja, jotka ovat osittain verovapaita. Osinkojen verotus vaihtelee vielä sen mukaan, onko yhtiö listautunut pörssiin vai ei.

– Listaamattomien osakeyhtiöiden osingot näkyvät usein vain pieniltä osin, Lehtinen sanoo.

Yrityksen myynnistä saatu voitto ei sekään välttämättä näy kokonaisuudessaan verotettavissa tuloissa.

Lisäksi pankkitalletusten korkotulojen verotus hoidetaan jo pankissa, joten ne eivät näy tuloverotiedoissa. Varallisuus ei enää näy suoraan julkisissa verotiedoissa, sillä varallisuusvero lakkautettiin jo yli kymmenen vuotta sitten.