Jatkossa on toisin, sillä työvoiman määrä ei länsimaissa kasva. Jotta hyvinvointivaltio saadaan rahoitetuksi, kohdataan yhä vaikeampia kysymyksiä siitä, kuinka työvoimareservit saadaan täysimääräisesti käyttöön ja kuinka tuottavuutta julkisesti rahoitetuissa palveluissa saadaan lisättyä. Myös veropohjia on lujitettava.

Talouspoliittisen arviointineuvoston tuore raportti vahvistaa akateemisten ekonomistien näkemyksenä sen, minkä oppositiopoliitikot ovat todenneet jo aiemmin: veroja on alennettu tuhlailevasti ja väärään aikaan.

Tsunami on hyökyaalto, joka syntyy syvänmeren alueella sattuvasta maanjäristyksestä. Se on vääjäämätön luonnonvoimien lopputulema. Juha Sipilän hallituksen veronalennuspolitiikka on vaarassa toimia merenalaisen maanjäristyksen tavoin ja synnyttää poliittisena seurauksenaan verotsunamin.

Eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa SDP:n on palautettava vakaus ja tieteellisen tiedon hyödyntäminen verovalmisteluun. Verolinjalle on haettava suuren yleisön, mielummin enemmistön kuin vähemmistön hyväksyntää. Niin palkansaajat kuin elinkeinoelämän runko olisi tärkeää saada ohjelman taakse. SDP on menestynyt erityisesti silloin, kun palkansaajat laajalti sekä koulutetut kaupunkilaiset ovat tunteneet sen viestin omakseen. Verotsunamin alta ihmiset hakeutuisivat karkuun.

Kestävyysvajeen purkaminen edellyttää jatkossakin suurin piirtein nykytasoista ansiotuloverotusta, eikä pääomatuloverotuksen pieni kiristäminen kasvua tapa. Listaamattomien osakeyhtiöiden veropohjassa on tiivistämisen mahdollisuuksia, ja arvonlisäverotusta voitaisiin muuttaa paremmin kasvua tukevaksi.

SDP joutuu myös tekemään lähivuosina täyden päivätyön, jos se haluaa muuttaa Suomen veropoliittista linjaa EU:ssa. Ranskan ja Saksan tiivistyvä yhteistyö tuo jälleen pöydälle rahoitusmarkkinaveron, joka oli ainakin Jyrki Kataisen kokoomukselle punainen vaate. Rahoitusmarkkinavero tarjoaisi uutta tulovirtaa EU:n Brexitin takia heikentyvään budjettiin, mutta se tulisi toteuttaa huolellisesti ja mahdollisimman kattavasti.

Veropolitiikankin perustavoitteena pitäisi silti olla tilanne, jossa Suomeen sijoittuisi entistä enemmän investointeja eri toimialoilta. Niiden kautta syntyy korkean jalostusarvon työpaikkoja ja tätä kautta palveluille kysyntää. Palvelut taas työllistävät myös matalasti koulutettuja, heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä.

Kun vienti vetää ja suhdanne on kuuma, talouspolitiikassa tulisi pitää pää kylmänä. Finanssipolitiikka olisi viritettävä hieman kiristäväksi, hyrrätä sisään verotuloja ja laittaa liikkeelle työllisyyttä vahvistavat rakennemuutokset. Näin rakennettaisiin hyvän kehää ja aseteltaisiin mannerlaattoja sellaiseen asentoon, jossa verotsunami voitaisiin välttää.