Hallituksen esitys verotusmenettelylain muuttamiseksi on herättänyt kiivasta julkista keskustelua edunvalvojajärjestö Finanssialan esittämän kritiikin vuoksi. Järjestön mukaan esitys antaa verottajalle valtuudet laajoihin tietopyyntöihin kansalaisten pankkitileistä ja on räikeässä ristiriidassa perustuslain ja EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa.

Esitystä on arvostellut myös Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan, jonka mukaan Verohallinto voisi jatkossa pyytää suomalaisten tekemistä rahalahjoista pankeilta tiedot, joista syntyisi massarekisteri. Myös Finanssialan juristi Tuulia Karvinen esitti Ilta-Sanomien haastattelussa lahjaveron kiertäjien etsinnän syyksi, jonka nojalla verottaja voisi harjoittaa massavalvontaa.

Karvisen mukaan verottaja voisi vaatia pankeilta kaikki asiakkaiden tilitapahtumat analysoitavaksi sen selvittämiseksi, ovatko he lahjoittaneet lähipiirilleen yli 7  500 euroa kolmessa vuodessa.

Myllyniemen mukaan Verohallinto joutuisi rekisterin muodostaakseen käytännössä keräämään kaikkien henkilöasiakkaiden tilitiedot.

-  Pankkihan ei voi tietää esimerkiksi sukulaisuussuhteita, joten mehän joutuisimme pyytämään valtavan laajat tiedot ja sitten analysoimaan kokonaisuutta. Näin laajojen tietopyyntöjen tekeminen ei ole mitenkään lain mukaan mahdollista.

Myllyniemi kertoo lakiesityksen päinvastoin tiukentavan verottajan pelisääntöjä. Esityksen mukaan tietopyynnön on oltava perusteltu ja tarkasti kohdennettu.

HALLITUKSEN esityksessä muutosta perustellaan sillä, että nykyinen säännös ei mahdollista Verohallinnolle riittävää tiedonsaantia, mistä seuraa verotulojen menetyksiä. Hallitus arvioi, että paikattava vuosittainen verovaje olisi noin 100 miljoonaa euroa.

Arvio perustuu Verohallinnon aikaisemmin tekemiin vertailutietotarkastuksiin ja eri veroriskien laajuuteen.

-  Tyypillisesti ne (menetetyt verotulot) ovat esimerkiksi Suomeen suuntautuvaa rajat ylittävää kaupankäyntiä tai ilmoittamattomia tuloja liittyen kryptovaluuttoihin, alustatalouteen tai ulkomailla tapahtuvaan sijoitustoimintaan, kertoo STT:lle valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Jaakko Salmenhaara.

Esitys on eduskunnan käsittelyssä ja odottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Lain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa. Taustalla on hallituksen syksyn budjettiriihen päätös verottajan tietojensaannin turvaamiseksi finanssilaitosten vertailutietotarkastuksilla. Lakiesitystä perustellaan harmaan talouden torjunnalla.

IS:n jutussa Finanssiala kuvailee esityksen vastaavan sitä, että poliisi saisi luvan kuunnella laajasti kansalaisten puheluja ilman kohdennettuja epäilyjä ja seuloa niistä tekoälyllä termejä, joiden pohjalta se lähtisi tutkimaan puhelujen sisältöä.

-  Mielestäni täysin tuulesta temmattu vertaus, Verohallinnon Myllyniemi sanoo tähän.

KESKUSTELUN SÄVY on Myllyniemen mukaan hämmästyttänyt Verohallinnossa.

-  Ei tässä tosiaan ole kyse mistään uusista oikeuksista. Nämä pankkien vertailutietotarkastukset tulivat mahdolliseksi jo vuodesta 2011 lähtien, Myllyniemi sanoo.

Myllyniemen mukaan esitys on tuomassa verotusmenettelylakiin uusia velvoitteita, tiukennuksia ja tarkennuksia Verohallinnossa jo nyt tehtyyn vertailutietojen hankintaan.

-  Toki pystymme silti tämän esityksen mukaan massadataa hankkimaan. Esimerkkinä voi mainita sen, että kun haetaan tietoja kryptovaluuttojen myyntituloista, niin mukana tulevat kaikkien kyseistä kryptovaluuttaa myyneiden myyntitiedot, joista sitten tehdään analytiikan avulla vertailu kyseisten henkilöiden verotuksessa ilmoittamiin tietoihin.

Mikäli havaitaan merkittäviä poikkeamia, näille ihmisille lähetetään selvityspyynnöt. Muilta ihmisiltä kerätyt tiedot veroviranomainen hävittää, Myllyniemi kertoo.

-  Emme pysty ennakolta tietämään sitä, että kuka on ilmoittanut ja kuka ei. Se on juuri sen vertailutietodatan tarkoituskin, Myllyniemi sanoo.

Myllyniemen mukaan tietoaineistoja saa käsitellä vain nimetty, rajattu virkamiesjoukko, joka on saanut luvan tällaisten tehtävien suorittamiseen.

Vuonna 2020 korkein hallinto-oikeus totesi verottajan toimineen lainvastaisesti tapauksessa, jossa se oli vuonna 2013 pyytänyt pankilta tietoa kaikista sen asiakkaista tietyltä ajanjaksolta.

-  Se oli tapahtunut tämän vertailutietolain mahdollistamisen jälkeen, ja siinä lainsäädännön alkuvaiheessa toimimme tuossa mielessä liian laajasti. Jo ennen kuin tämä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu tuli, emme vuosiin ennen sitä olleet tehneet tuon tyyppisiä hakuja, Myllyniemi sanoo.

Teksti: STT / Lassi Lapintie