Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat maanantaina sanktiomenettelystä tapauksissa, joissa hallituspuolueiden edustajan puhe on hallituksen yhdenvertaisuustiedonannon vastaista.

Ministereiden tapauksessa asia käsitellään puolueiden puheenjohtajien kesken. Kansanedustajien tapauksessa asia käsitellään eduskuntaryhmien puheenjohtajien kokouksessa. Jos rike todetaan, edustajan oma ryhmä antaa kansanedustajalle sanktion.

-  Ryhmäpuheenjohtajilla on ennestäänkin ollut vastuu siitä, että yritämme toimia yhtenä hallituksena eikä niin, että vedetään eri suuntiin. Yhteinen päämäärä saattaa tämä hallitusohjelma toteutukseen edellyttää, että myös kaikki riviedustajat pysyvät matkalla mukana, Östman sanoo STT:lle.

-  Se on tähänkin asti toiminut mielestäni niin, että silloin kun olemme nostaneet ryhmäpuheenjohtajatasolla jonkun epäkohdan esille tai joku on toiminut väärin, niin viesti on aina mennyt perille sen oman eduskuntaryhmän puheenjohtajan kautta.

KÄYTÄNNÖSSÄ mikään ei siis muutu, paitsi että yhdenvertaisuustiedonannosta poikkeamisesta seuraa aina sanktioita, kuten pääministeri on sanonut. Miten jatkossa määritellään, millainen kansanedustajan puhe on sanktioitavaa? Ovatko nyt sovitun jälkeen esimerkiksi vastaavat muotoilut, joita perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja viime viikolla televisiossa käytti rangaistavia?

-  Oli sitten kyse maahanmuutosta, rasismista tai jostain toisesta aiheesta, niin samalla on hyvä muistaa, että niistä on voitava keskustella, mutta asiallisesti ja ilman, että loukataan ihmisarvoa, Östman sanoo haluamatta sen kummemmin jossitella juuri Keskisarjan sanomisten seurauksilla.

Hän pohtii myös, miten sanktio jatkossa määritellään ja ovatko esimerkiksi puhuttelu ja varoitus sanktioita. Jokaisella eduskuntaryhmällä on omat sääntönsä ja sanktionsa.

Östman joka tapauksessa toivoisi, ettei syntyisi sellaista tilannetta, että kansanedustajia pitäisi rangaista kielenkäytöstään.

-  Tässähän on kyse keskinäisestä luottamuksesta ja hyvistä toimintatavoista. Meidän täytyy ymmärtää, että jos haluamme toimia uskottavasti ja pysyä toimintakykyisenä hallituksena, meidän täytyy olla tarkkana, millä tavalla viestimme, mitä puhumme ja miten toimimme. Sanktiomenetelmä on yksi keino ja yksi muistutus siitä, millä tavalla kannattaa rakentaa luottamusta.

ÖSTMAN sanoo, että yhdenvertaisuustiedonanto on hallituksen yhteinen päätös ja kaikki hallitusryhmät ovat sen hyväksyneet ja kuitanneet. Östman muistuttaa myös Suomen perustuslaista, joka osittain rajaa ja määrittelee, miten kansanedustajien tulee toimia.

-  Kansanedustajilla on sananvapautta, mutta jokaisen pitää pohtia, mitä sanoo ja mitä viestii. Meiltä vaaditaan asiallisuutta enemmän kuin tavalliselta kansalaiselta, ainakin näin minä tulkitsen perustuslain tahtotilaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä eivät halunneet kommentoida asiaa STT:lle keskiviikkona. Kopra kommentoi asiaa tiistaina eduskuntaryhmien puheenjohtajien neuvotteluiden jälkeen. Hän sanoi tuolloin, että ryhmyripöydässä seurataan, että sanktioita varmasti tapahtuu, jos ne nähdään tarpeelliseksi. Viime kädessä ongelmatilanteet ratkaisevat puolueiden puheenjohtajat.

Kopra sanoi, että Keskisarjan osalta tapaus on loppuun käsitelty.

-  Nämä asiat, joista nyt on sovittu pätevät tästä hetkestä eteenpäin.

STT ei onnistunut keskiviikkona tavoittamaan RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Otto Anderssonia. RKP:stä asiaa kommentoi tiistaina puolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Hän kommentoi myös suoraan Keskisarjan taannoisia kommentteja.

-  Mielestäni ne olivat ilman muuta meidän tiedonantomme vastaisia, ihmisarvoa alentavia lausuntoja.

Hallitus antoi yhdenvertaisuustiedonannon vuonna 2023. Siinä muun muassa todetaan, että syrjintää ei voi hyväksyä eikä rasismille tule antaa Suomessa tilaa. Tiedonantoon on myös kirjattu se, kuinka hallitus ymmärtää rasismin käsitteen.

-  Rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasismia voi ilmetä yhteiskunnassa syrjivinä normeina tai käytäntöinä esimerkiksi työelämässä. Rasismi voi näyttäytyä yksilöiden ja ryhmien välillä syrjivänä käytöksenä. Yksilöiden ja ryhmien väliset ennakkoluulot ja vierauden pelko voivat toimia kasvualustana rasismille. Rasismi luo eriarvoisuutta ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa.

Sanna Nikula, Terhi Riolo Uusivaara/STT