– Vihamielinen teko sitä vastaan olisi sodanjulistus Natolle, presidentti sanoi puheessaan avatessaan valtiopäivät.

Ahvenanmaan asema on noussut kotimaisessa keskustelussa esiin.

– Selvää on, että Naton yhteisessä puolustussuunnittelussa maakunnan tilanne on erityisen huomion kohteena.

– On opittava ymmärtämään liittolaisia ja liittolaisuutta. Viime viikkoina on moneen kertaan toistettu, ettemme ole enää yksin. Yhdessäolo tuo mukanaan turvaa. Se tuo myös vastuuta ja velvollisuuksia.

LIITTOLAISUUS edellyttää hänen mukaansa Suomelta sekä uutta lainsäädäntöä että sitoutumista Naton keskeisiin periaatteisiin.

– Jäsenyyden käytännön vaikutukset tulevat varsin pian uuden eduskunnan pöydälle. Tämä osuu kaiken lisäksi ajallisesti yhteen sen kanssa, että neuvottelut kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta Yhdysvaltain kanssa ovat käynnissä.

Presidentti pitää erittäin tärkeänä, että asianosaiset valiokunnat pysyvät näissä kysymyksissä saumattomasti ajan tasalla.

– Poliittinen yhteisymmärrys oli suuri vahvuutemme jäsenyysprosessin aikana. Sitä olisi hyvä harjoittaa jatkossakin.

Niinistö totesi, että hänelle itselleen Nato näyttäytyy ensisijaisesti jäsentensä alueen koskemattomuuden takaajana.

– Järkähtämättömänä ennaltaehkäisevän pelotteen luojana. Päättäväisenä tarvittaessa puolustamaan jokaista jäsentään. Vailla oma-aloitteista kärjistämistä tai provosointia. Tämä näyttää myös tehonneen. Liittokunnan alueella on vallinnut rauha koko sen olemassaolon ajan.

Niinistön mukaan Suomi on aina pitänyt monenkeskisten kansainvälisten sopimusten sitovuutta pienen maan elinehtona.

– Siitä on hyvä pitää kiinni. Muuttuneet olot ja vauhdilla kehittynyt sotilasteknologia saattavat kuitenkin vaikuttaa voimassa olevien sopimusten ajantasaiseen soveltamiseen.

PRESIDENTTI toisti, ettei Nato-jäsenyys ratkaise kaikkea.

– Ensisijaisen vastuun turvallisuudestamme kannamme yhä itse. Siellä missä tunnistamme aukkoja tai haavoittuvaisuuksia, ne on paikattava.

– Kun huomio nyt on keskittynyt Venäjän hyökkäyssotaan ja Nato-jäsenyyteen, mikä meiltä on jäänyt huomaamatta, hän kysyi.

Niinistö toivoi, että valmiuslain käynnissä oleva uudistamistyö etenee tällä vaalikaudella joutuisasti.

– Mutta onko varautumisemme terrorismiin ja muihin ääriliikkeisiin riittävän laadukasta? Entä pystymmekö havaitsemaan ja torjumaan yhä kehittyneemmät kyberhyökkäykset ja muut uuden teknologian mahdollistamat uhat?

Erilaisiin turvallisuusuhkiin on hänen mielestään vastattava erilaisten keinojen yhdistelmillä. Kansallista lainsäädäntöä tarvitaan, mutta niin myös kansainvälistä sääntelyä ja yhteistyötä. Hän muistutti erityisesti pohjoismaisen yhteyden suuresta merkityksestä .

Presidentti huomautti, että menneen vuoden ajan katse on ymmärrettävästi kohdistunut lähelle: Venäjän käymään hyökkäyssotaan ja Ukrainan vankkumattomaan tukemiseen, Pohjolan, Itämeren alueen ja Suomen turvallisuuden takaamiseen sekä sotilaallisiin suorituskykyihin, puolustusteollisuuteen ja huoltovarmuuteen.

– Tämä valppaus ei saa herpaantua jatkossakaan. Mutta samalla on nähtävä myös kauemmas. Meidän olisi hyvä ymmärtää entistä paremmin, miten elimellisesti täällä nähdyt vaarat ja jännitteet kytkeytyvät globaalin geopolitiikan kiristymiseen. Sekä suoraan että välillisesti meihin vaikuttavaa valtataistelua käydään parhaillaan kaikilla mantereilla.

SUOMEN ETU ei ole hänen mielestään omilla toimillaan kärjistää tuota valtataistelua tai syventää blokkeihin jakautumista.

– Todellisuudelta emme kuitenkaan voi ummistaa silmiämme. Omaa diplomatiaamme tarvitaan paitsi Euroopassa, myös Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. On puhuttava myös niiden, ehkä ennen kaikkea niiden kanssa, jotka näkevät maailman toisin kuin me.

– Suomella on uskottava tarina kerrottavanaan. Ei se välttämättä meitä suurempien päätä käännä, mutta kuulemisen arvoinen se on.

Niinistö onnitteli jokaista kansanedustajaa valituksi tulemisesta ja muistutti vastuusta.

– Yksittäisen edustajan saatetaan olettaa olevan erityisessä vastuussa juuri omille äänestäjilleen tai juuri omalle puolueelleen. Mutta ette ole yksinedustajia vaan kansanedustajia. Tämä ei ole yksilölaji. Yhdessä olette vastuussa koko kansakunnalle.

Presidentin mukaan se vaatii yhteistyökykyä – tahtoa ja taitoa löytää yhteinen etu.

– Varautumista ja reagointikykyä nopeisiinkin muutoksiin – etenkin tällaisena maailmanaikana. Pitkäjänteistä työtä – valmiutta ja halua nähdä ohi päiväperhosten.

Niinistö korosti, että hänelle on omassa tehtävässään ollut itsestään selvää tavoitella mahdollisimman tiivistä yhteistyötä eduskunnan ja tasavallan presidentin välillä.

– Taajaan toteutuneet tapaamiset eri valiokuntien kanssa ovat muodostuneet tavaksi, jota olen mielelläni valmis jatkamaan. Olen niitä itse suuresti arvostanut. Uskon tuon tavan vakiintumisella yli vaalikausien olevan pysyvää arvoa myös instituutioiden välisessä suhteessa.

NIINISTÖ muistutti, että kansanedustajat ovat vastuussa myös nykyhetken nuorille ja tuleville sukupolville. Hän mainitsi ilmastonmuutoksen, luontokadon ja talouden.

– Kerrytämme kohtuutonta velkaa jälkeläisillemme. Pitkän aikavälin vaikutusten aikaansaaminen ei ole myöhempien aikojen asia. Työtä on tehtävä juuri nyt, jotta pääsemme pois kestämättömiltä urilta.

Presidentti muistutti puheensa loppupuolilla vanhasta sanonnasta: ylös, ulos ja lenkille.

– Tulette tulevina vuosina olemaan työssänne kovilla. Rohkaisen teitä pitämään huolta itsestänne, sekä henkisestä että fyysisestä jaksamisestanne. Eikä varmaan olisi pahitteeksi levittää liikunnan tärkeyden sanomaa laajemmin sinne kotikentillekin.