”Vihdoinkin vammaiset otetaan vakavasti” – Suomi ratifioi lopulta YK:n vammaisten sopimuksen

Esteettömyys koskee muitakin kuin julkisia tiloja.

– Suomi on lopultakin ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Lainsäädännön muutoksia odotettiin vuosia, jotta sopimus voitiin eduskunnassa vahvistaa. Suomi oli valitettavasti viimeisimpien EU-maiden joukossa, jotka asiassa etenivät, sanoo Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.

– Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi laki yhdenvertaisuudesta. Laki suojaa syrjinnältä aikaisempaa laajemmin. Edelleenkin usein ajatellaan ja toimitaan siten kuin laki koskisi vain julkisia, verovaroin kustannettuja palveluita ja rakentamista. Lakia tulee kuitenkin soveltaa myös yksityiseen toimintaan, kuten kauppoja, ravintoloita yms. asiakkaille tarkoitettuja tiloja ja palveluita. Yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta yksityiselämään, perhe-elämään eikä uskonnonharjoittamiseen, Petäkoski-Hult huomauttaa.

– Yhdenvertaisuuslain soveltaminen tulee merkitsemään parempaa suunnittelua sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa ja palveluiden toteutuksessa, toteaa Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult. Samoin se velvoittaa kuntien rakennuslupaviranomaisen ottamaan nämä asiat vakavasti myönnettäessä rakennuslupia.

Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta.

– Uudistettavana oleva hankintalaki koskee myös vammaisten ihmisten palveluita. Lain uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuslain periaatteisiin. Tällä perusteella Demarinaiset esittävät, että vammaisten asumispalvelut jätetään hankintalain ulkopuolelle. Kaikilla ihmisillä tulee olla perusoikeus asua pitkäaikaisesti asunnossa, josta on tullut hänelle koti. Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta. Sama koskee myös ikääntyneitä, arkielämässään apua ja palveluita tarvitsevia vanhuksia.

– Asuminen ei saa olla markkinoiden kauppatavaraa, vaan henkilön itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisen kohtelun piirissä, painottaa Petäkoski-Hult.

Tulevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa kunnalliset vammaisneuvostot tulee hyväksyä osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakennetta. Neuvostot toteuttavat osaltaan eri tavoin vammaisten ihmisten osallisuutta ja kuulemista. Neuvoston tehtävänä on toimia viranomaisten ja vammaisten ihmisten välisenä linkkinä sekä toimia asiantuntijana myös yksityisten toimijoiden suuntaan erityisesti palveluiden ja rakenteellisen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Neuvostojen toimintaa ei voida toteuttaa ainoastaan osana maakuntahallintoa, vaan niiden toiminta on turvattava peruskunnissa.

– Kokemusten mukaan asuinkunta ja asuinkunnan taloudelliset resurssit vaikuttavat palveluiden tasoon. Yhdenvertaisuuslaki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien palvelut tulisi olla yhtä huonoja tai yhtä hyviä, vaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti järjestettyjä vammaisten kuntalaisten tarpeiden perusteella. Laitosasumisen purkamisessa ollaan kunnissa eri vaiheissa, siksi on eroja esimerkiksi asumisen vaihtoehtojen toteutumisessa. Mahdollisesti käyttöön otettava henkilökohtainen budjetointi tuo nykyistä enemmän variaatioita vammaisten palveluiden toteutumiseen, kun kokonaisuus muodostuu henkilökohtaistamisen periaatteella, pohtii Tuula Petäkoski-Hult.

 

 

Hallintarekisteri palasi taas kummittelemaan – kiistelty esitys talousvaliokunnassa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kiistelty hallintarekisteri palaa tänään eduskunnan talousvaliokunnan pöydälle. Valiokunta käsittelee kokouksessaan arvo-osuusjärjestelmää koskevaa lakiesitystä, johon hallintarekisteri sisältyy.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) on vastustanut voimakkaasti osakeomistusten piilottamisen mahdollistavaa hallintarekisteriä. Hän pitää asiasta tiedotustilaisuuden valiokunnan kokouksen jälkeen iltapäivällä.

Hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta esitystä asiasta, joten kyseessä on kutakuinkin sama paperi kuin viime keväänä.

Asetuksen myötä suomalainen pörssiyhtiö voisi valita EU:n alueelta arvopaperikeskuksen, josta laskea osakkeensa liikkeelle. Jos yhtiö laskee osakkeita liikkeeseen toisessa EU-maassa, suomalainen sijoittaja voisi piilottaa omistuksensa hallintarekisteriin. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden omistus ei ole julkista. Useissa EU-maissa käytössä oleva hallintarekisteröinti sallii sen, että osakkeiden omistajaksi voidaan kirjata arvopaperin säilyttäjä, yleensä pankki, todellisen omistajan sijasta.

Sijoittaja ei kuitenkaan voisi edelleenkään piilottaa omistuksiaan, jos suomalaisyhtiö on laskenut osakkeet liikkeeseen kotimaassa.

Hallintarekisteriä vastaan hangoitteleville perussuomalaisille on tarjottu ratkaisuksi lähdeveron korottamista. Yhtiö joutuisi maksamaan korotetun lähdeveron, jos se ei kerro kaikkien omistajien tietoja. Turuselle lähdeveron korotus ei kuitenkaan riittänyt.

Yle kysyi vihreiltä: Emma Kari selkeä suosikki puoluejohtajaksi

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kansanedustaja Emma Kari on selvä suosikki vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi, kertoo Ylen kysely. Puolueen kansanedustajille, puoluevaltuuskunnan jäsenille ja varajäsenille tehdyssä kyselyssä 19 kannatti Karia puoleen johtoon.

Yhdeksän ääntä sai eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen ja seitsemän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo. Kansanedustaja Touko Aalto sai viisi ääntä ja Olli-Poika Parviainen yhden.

Kansanedustaja Ozan Yanar ei saanut yhtään ääntä, ja viisi jäsentä ei osannut sanoa kantaansa.

Kyselyyn vastasi hieman yli puolet 88 kansanedustajasta, puoluevaltuuston jäsenestä ja varajäsenestä. Ääniä annettiin yhteensä 46.

Vihreät valitsee uuden puheenjohtajan kesäkuussa jäsenäänestyksen pohjalta.

Sopu syntyi viime hetkillä: saaristoliikenteen lakko peruuntui

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Saariston lauttaliikennettä uhannut lakko peruuntuu, kertoi valtakunnansovittelija Minna Helle. Lakko olisi alkanut huomenna perjantaina.

Osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Sopu syntyi Helteen toimistolla keskiviikon ja torstain välisenä yönä kello 02.

Työriidassa oli kyse kulkevien maantielauttojen ja yhteysalusten työehdoista. Helle kertoi olevansa tyytyväinen ratkaisun löytymiseen.

– Lakko olisi toteutuessaan aiheuttanut merkittävää haittaa saariston asukkaiden liikkumiseen ja peruspalvelujen toteutumiseen. Oli tärkeää, että kiista saatiin ratkaistua ajoissa, Helle toteaa.

Työriidan osapuolet olivat Suomen Konepäällystöliitto, Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Merimies-Unioni sekä Suomen Lauttaliikenne ja Suomen Saaristovarustamo.

HS: Vihreiltä jättiyllätys apulaispormestariksi

Kuva: Vihreät

Helsingin vihreät tekivät keskiviikkoiltana todellisen yllätysvalinnan. Kaupungin toisiksi suurimman puolueen valtuustoryhmä valitsi Helsingin sosiaali- ja terveystoimea johtavaksi apulaispormestariksi suurelle yleisölle varsin tuntemattoman Sanna Vesikansan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Tehtävästä kamppailivat Vesikansan kanssa vihreiden valtuustoryhmää viime vuodet johtanut Otso Kivekäs, Elina Moisio ja Mari Holopainen. Vesikansa valittiin tehtävään vaalin jälkeen, mutta vihreät ei kerro tarkemmin vaalin äänestystuloksia.

Sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestarin salkku on samaan aikaan todella raskas ja muita apulaispormestarin salkkuja kevyempi, HS mainitsee. Tehtävä on vuoteen 2019 asti painava, sillä Vesikansa johtaa siihen saakka työtä, jolla voidaan kaventaa esimerkiksi helsinkiläisten terveyseroja.

Helsingin kokoomus valitsi apulaispormestariehdokkaaksi Pia Pakarisen

Kuva: Kokoomus

Helsingin kaupunginvaltuuston kokoomusryhmä valitsi Pia Pakarisen apulaispormestariehdokkaaksi ja Risto Rautavan ryhmän puheenjohtajaksi. Kokoomuksen valinnoista kertoi Helsingin tuleva pormestari Jan Vapaavuori Twitterissä.

Kokoomuksen apulaispormestarin vastuulla ovat kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät asiat.
Lopulliset päätökset valinnoista tekee Helsingin uusi valtuusto kesäkuussa.