Vihreä siirtymä ja siihen liittyvät energiaratkaisut ovat monelta osin kehittyneet ja yleistyneet ennusteita nopeammin.

Kalevi Sorsa -säätiön ekologisen siirtymän asiantuntija Janne M. Korhonen pitää mahdollisena, että energiajärjestelmä voi muuttua vähäpäästöiseksi odotettua nopeammin. Hän puhuu jopa vihreästä humahduksesta.

Humahdukselle on viime vuosina saatu katetta muun muassa tuuli- ja aurinkovoiman ennusteita nopeammasta yleistymisestä ja niiden kustannusten laskusta. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa sähkö tuotetaan jo lähes fossiilivapaasti.

– Enne tällaisesta vihreästä humahduksesta on nähty aurinkovoimassa, jonka tuotanto on kasvanut ennustettua nopeammin jo parinkymmenen vuoden ajan, Janne M. Korhonen toteaa.

Ekologisen siirtymän ammattilainenkin on välillä yllättynyt kehityksen vauhdista.

– Vielä joitakin vuosia sitten olisin nauranut puheille lentoliikenteen sähköistymisestä. Nyt jo pidän mahdollisena, että jonain päivänä pitkät reittilennotkin voivat onnistua sähköllä. Mutta ei ehkä vielä ihan minun elinaikanani.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n vuonna 2021 esittämät optimistiset tavoitteet aurinkopaneelien ja akkujen tuotannosta vuodelle 2030 ylittyvät jo tänä vuonna, seitsemän vuotta etuajassa.

IEA:n raportin laskelmien mukaan globaali aurinkosähkön tuotanto voi pian kasvaa joka vuosi jopa tuhannella terawattitunnilla, mikä vastaa yli kolmannesta maailman vuosittaisesta ydinsähkön tuotannosta.

– Tämän perusteella voidaan laskea, että aurinkosähkön tuotantokustannukset todennäköisesti puolittuvat tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Optimistisimmissa skenaarioissa hinta laskee jopa neljäsosaan, Korhonen sanoo.

Suomi poikkeaa muusta maailmasta siinä, että täällä lähivuosien energiantuotannon kasvu syntyy ennen muuta tuulivoimasta.

– Tuulivoimasta tulee jo päätettyjen investointien ansiosta Suomen tärkein sähkön lähde noin kolmen vuoden päästä. Edes korkojen noususta ja kysynnän epävarmuudesta johtuva investointien tilapäinen pysähtyminen ei pysäytä sitä. Myös valtion kannattaa vauhdittaa muutosta. Muuten esimerkiksi sähköä vaativat vetyinvestoinnit voivat karata muualle, Korhonen arvioi.

VIHREÄN siirtymän mahdollinen jarru tulee hieman yllättävältä suunnalta. Kyse on poliittisesta riskistä, ei tekniikan tai talouden pullonkauloista.

Esimerkiksi vihreään siirtymään epäillen suhtautuvan ja öljy-yhtiöiden kanssa läheisissä väleissä olevan Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi todennäköisesti jäädyttäisi merkittävästi vihreään siirtymän nyt tulevia investointeja.

– Yksi suurimpia haasteita on populististen liikkeiden vahvistuminen ja niin sanottujen fossiilivaltioiden, esimerkiksi öljyntuottajamaiden, häikäilemätön ja kova vastustus. Tämä on yksi syy, miksi esimerkiksi Kreml tukee lännen populistisia liikkeitä, Korhonen sanoo.

Hän uskoo, että vihreän siirtymän edut, muun muassa uudet työpaikat, ovat moninverroin haittoja suuremmat ja tätä pitäisi nyt nostaa esille myös julkisessa keskustelussa.

YKSI ongelma on poliitikkojen toiminta. Korhonen toivoo vihreään siirtymään jatkossa jämäkämpää poliittista ohjausta, kun se tähän saakka on ollut hänen mielestään enemmän hapuilevaa ja jälkireaktiivista.

Korhonen muistuttaa, että energia-asioissa viisi vuotta vanhat asiat ovat auttamattomasti vanhentuneet ja moni asia happanee jo vuodessakin.

– Etukäteissuunnittelu on olennaista, mutta nyt välillä tuntuu, että päättäjät törmäilevät silmälaput silmillä kriiseihin. Näin kävi viime talvella sähkömarkkinoilla.

– Muutos tapahtuu aalloissa tekniikan kehittyessä, mutta yritykset suunnittelevat investointejaan vuosikymmeniksi. Nopeiden muutosten seuraukset voivat myös yllättää. Siksi valtionhallintoon tarvittaisiin poikkihallinnollinen yksikkö, joka kykenisi suunnittelemaan ratkaisuja markkinoiden pullonkaulojen purkamiseksi. Näin myös energiamurroksen vaikutusten oikeudenmukaisuus voidaan varmistaa, Korhonen summaa.

KALEVI Sorsa -säätiön tänään julkaisema ja ekologisen siirtymän asiantuntijan Janne M. Korhosen kirjoittama raportti Muuttuva energiapeli: onko edessä vihreä humahdus? tarkastelee vihreän siirtymän vaatimia muutoksia energiajärjestelmään, sekä arvioi käynnissä olevan muutoksen nopeutta tuoreiden tutkimus- ja tilastoaineistojen pohjalta.

Julkaisu on osa Kalevi Sorsa-säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019-2023). Hankkeeseen on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä, Riihi säätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä.