Politiikka
7.12.2024 15:11 ・ Päivitetty: 7.12.2024 15:12
Vihreät rukkaisi eläkejärjestelmää – säästöt osuisivat ”suuriin” eläkkeisiin
Vihreät esittää tuoreessa talouspoliittisessa linjapaperissaan eläkejärjestelmän ja työeläkkeiden verotuksen rukkaamista.
Vihreät esittää uudessa linpapaperissaan uudistuksia esimerkiksi arvonlisäverotukseen, liikenteen verotukseen ja osinkoverotukseen sekä kiertotalouden ja työhön johtavan maahanmuuton merkittävää vauhdittamista. Vihreiden puoluevaltuusto hyväksyi linjapaperin kokouksessaan tänään.
Linjapaperissa esitetään myös eläkejärjestelmän ja työeläkkeiden verotuksen painotuksen muuttamista.
Vihreät kohdistaisi säästöt pelkästään hyvin ansaitseviin ja varakkaisiin työeläkeläisiin. Eläkkeiden korotuksia hillitsemällä olisi puolueen mukaan mahdollista luoda tilaa lasten ja nuorten tilanteen parantamiselle ja siten sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiselle.
Vihreät ehdottaa hyvätuloisten eläkeläisten eläkkeiden nettomenojen kasvun jarruttamista tulevien sukupolvien hyväksi. Käytännössä tämä toteutuisi kohdistamalla hyvätuloisten eläkeläisten eläkkeisiin maltillinen veronkiristys, jonka tuotot ohjataan lasten ja nuorten palveluihin, kuten varhaiskasvatukseen, peruskouluun, toisen asteen koulutukseen, nuorisotyöhön sekä nuorten itse priorisoimiin kohteisiin.
Valtion ja kuntien tuloverokertymää on käytännössä mahdotonta kasvattaa tilanteessa, jossa eläkemaksut uhkaavat nousta nykyisestä.
VIHREÄT perustelee eläkesäästöjä eläkemenojen suurella osuudella julkisesta taloudesta. Julkisen talouden suurimmat kokonaisuudet ovat eläkkeet ja terveydenhoitoon. Nyt joka neljäs julkisen talouden euro on eläke-euro.
Kun vielä 1960-luvulla työeläkemaksu oli 5 prosenttia palkkasummasta, niin tänä vuonna työeläkemaksu on keskimäärin neljännes työntekijän palkkasummasta, linjapaperissa summataan. Vihreiden mielestä valtion ja kuntien tuloverokertymää on käytännössä mahdotonta kasvattaa tilanteessa, jossa eläkemaksut uhkaavat nousta nykyisestä.
”Nykynuoret maksavat eläkkeistään ”itse” huomattavasti suuremman osan kuin nykyiset eläkeläiset. Esimerkiksi vuonna 1950 syntyneet saavat laskennallisesti neljä euroa jokaista maksamaansa euroa kohti, kun taas 1990 syntyneet saavat vain kaksi euroa jokaista maksamaansa euroa kohti.
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on huomioitava se, että Suomessa eniten varallisuutta on 65-74-vuotiailla. Monilla työeläkkeen saajilla on melko anteliaat eläkkeet sen lisäksi, että he ovat edeltäneitä sukupolvia varakkaampia. Eläkeläisten köyhyysaste on nykyisin pieni. Köyhimmät eläkeläiset eivät saa työeläkettä vaan kansaneläkettä”, linjapaperissa todetaan.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.