Ukrainan sodan todellisuus muuttaa nyt puolueiden aiempia näkemyksiä sotilaallisen maanpuolustuksen toteutustavoista.

Esimerkiksi vihreät on tähän asti ajanut asevelvollisuuden uudistamista kokonaan vapaaehtoiseksi, ja halunnut vähintään puolittaa sijoitettujen reserviläisten määrän.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne toteaa, että puolueen aiemmat, turhankin yksityiskohtaiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohjelmat ovat nyt päivityksen tarpeessa.

Harjanteen mukaan vihreiden uudet ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohjelmat valmistuvat ensi vuoden puolella.

Vihreiden valikoivaan asevelvollisuuteen tähtäävässä ohjelmassa sodanajan tehtäviin sijoitettujen reserviläisten määrä vähenisi pikkuhiljaa 75 000-150 000 ihmiseen. Tämä voitaisiin vihreiden mukaan saavuttaa, jos noin 8-20 prosenttia koko ikäluokasta, mukaan lukien sekä miehet että naiset, suorittaisi varusmiespalveluksen.

Tällä hetkellä puolustusvoimien sodanajan tehtäviin tarvitsemien joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta. Kaikkiaan reservissä on noin 870 000 suomalaista.

Vuonna 2016 puoluevaltuuskunta puolestaan hyväksyi äänin 18-12 linjapaperiin lisäyksen, jonka mukaan asevelvollisuutta on uudistettava valikoivan asevelvollisuuden suuntaan. Pitkän aikavälin tavoitteena olisi asepalveluksen täysi vapaaehtoisuus.

VUONNA 2010 ehkä ymmärrettäviltä näyttäneet määrälliset tavoitteet ovat Harjanteen mielestä nyt pielessä.

– Tärkeä osa meidän linjaamme on, että Suomen puolustuskyky turvataan kaikissa tilanteissa. Ukrainan sota on osoittanut, että laaja sota myös 2020-luvulla edellyttää sekä määrää että laatua. Tämän päivän tiedoilla 75 000-150 000 sotilaan reservi ei ole riittävä Suomen puolustuskyvyn turvaamiseen, Harjanne sanoo.

Hän huomauttaa, että puolueen linjaa on kuitenkin viime vuosina hieman ajantasaistettu, ja se on kirjattuna puolueen tänä vuonna hyväksymään poliittiseen tavoiteohjelmaan.

Sen mukaan vihreät haluaa uudistaa asevelvollisuutta vaiheittain siten, että se kohtelee ihmisiä tasa-arvoisesti, kehittää laajasti kriisinsietokykyä ja takaa Suomen sotilaallisen turvallisuuden.

Ohjelman mukaan ensi vaiheessa kutsunnat pitäisi laajentaa koskemaan koko ikäluokkaa. Varsinaiseen asepalvelukseen osallistuisivat miehet sekä vapaaehtoiset naiset.

Toisessa vaiheessa toteutetaan selvitys yhtäläisestä asevelvollisuudesta ja aloitetaan sen pohjalta valmistelu järjestelmän uusimiseksi.

“Uudistuksen tavoitteena on turvata sotilaallinen suorituskyky kouluttamalla nykyinen määrä varushenkilöitä, mutta valikointi koskisi tasapuolisesti eri sukupuoliin kuuluvia ihmisiä”, ohjelmassa todetaan.

Atte Harjanne sanoo, että käytännössä puolueen linjahierarkiassa poliittinen ohjelma jyrää aiemmat ohjelmat, jos ne ovat ristiriidassa.

– Itse tulkitsen, että vuoden 2010 vahvuusluvut ovat auttamatta vanhentuneet eivätkä linjassa poliittisessa ohjelmassa mainitun puolustuskyvyn turvaamisen kanssa. Periaateohjelmassa (v. 2020) meillä on toki (asepalveluksen) vapaaehtoisuus edelleen tavoitteena, eli sitä ei ole kuopattu.

MITEN sitten vihreät suhtautuu tänä päivänä esimerkiksi asepalveluksen täyteen vapaaehtoisuuteen?

Atte Harjanteen mukaan se on “ihan perusteltu tavoite pitkässä juoksussa”.

– Ideaalitilanteessa vapaaehtoisia olisi riittävästi, ja palveluksen suorittajat olisivat samalla tasapainoinen läpileikkaus koko väestöstä. Nopeaa tai helppoa polkua tällaiseen malliin ei kuitenkaan ole näkyvissä, ja kokemukset maailmalta kertovat, että kerran purettua asevelvollisuutta on vaikea rakentaa uudestaan pystyyn. Uudistuksia tehtäessä täytyy olla varmuus, ettei puolustuskyky vaarannu, Harjanne selventää.

Harjanne toteaa, että asepalveluksessa nykytila on tosiasiassa valikoiva, ainakin sukupuolen mukaan. Lisäksi miehistäkin aiempaa harvempi lopulta suorittaa asepalveluksen.

– Tilanne, jossa valikointi tehtäisiin koko ikäluokasta sukupuolineutraalisti, mahdollistaisi saman suorittajien määrän ja oletettavasti nykyistä soveltuvamman ja motivoituneemman saapumiserän. Haasteena on valikoinnin toteuttaminen oikeudenmukaisesti, kannustimien asettaminen oikein ja varmuus riittävästä suorittajien määrästä, hän sanoo.

Miten tämä muutos käytännössä toteutettaisiin, on silti puolueelta täysin auki.

– Vihreillä ei ole valmista, yksityiskohtaista mallia – tällaisen huolellinen valmistelu olisi syytä kuitenkin aloittaa mahdollisimman pian.

RESERVIN kapteeni Harjanne sanoo itse olevansa puolueensa linjoilla asevelvollisuuskannoissa – paitsi ehkä yhdessä asiassa.

– En pidä vapaaehtoista mallia näkyvässä tulevaisuudessa toteuttamiskelpoisena tai tarpeellisena välttämättä pitkälläkään aikavälillä.

Harjanteen mielestä asevelvollisuuteen liittyy myös se hyöty, että yhteys kansalaisyhteiskunnan ja maanpuolustuksen välillä pysyy luontevana ja tiiviinä. Maanpuolustus on koko yhteiskuntaa yhdistävä vastuu.

– Epätasa-arvo sukupuolten välillä nakertaa kuitenkin järjestelmän hyväksyttävyyttä ja potentiaalia, joten haluaisin saada vakavan ja huolellisen valmistelun uudistamisesta pian käyntiin. Kyse on kymmeniätuhansia nuoria suoraan koskettavasta päätöksestä, joten uudistaminen on tehtävä huolella ja riittävällä aikataululla.

Harjanne sanoo luottavansa Puolustusvoimien arvioon reserviläisten tarvitusta määrästä ja että nykytila on hyvä.

– Tietysti sodan kuvan kehitystä on jatkuvasti seurattava ja ennakoitava, samoin kuin Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksia puolustuskyvykkyyksiimme ja vastuisiimme liittolaisina.

– Nostaisin tässä myös sen, että reserviläisten hyödyntämistä osana maanpuolustusta olisi tarpeen kehittää, jotta osaavien ja motivoituneiden reserviläisten potentiaali saadaan täysillä käyttöön, Harjanne lisää.