Aiemmin ryhmäpuheenjohtajana toiminut kansanedustaja Atte Harjanne jäi heinäkuussa vanhempainvapaalle.

Tynkkynen muistuttaa, että eduskuntaryhmän puheenjohtajisto valitaan joka tapauksessa aina vuoden alussa. Usein vanha porukka jatkaa, mutta muodollisesti päätös tehdään joka vuosi.

Jälleen helmikuussa ryhmän puheenjohtajuus on kuitenkin katkolla.

Vihreiden kannatuksessa ei ole juuri nousua näkynyt. Se on pitkään pysynyt tasaisena. Tämä ei varmasti puoluetta tyydytä. Tynkkynen kuitenkin kuvaa puolueen tämänhetkistä ilmapiiriä hyväksi presidentinvaalien ja eurovaalien myötä.

– Lähdetään tosi tarmolla haastamaan hallitusta.

Tampereelta tuleva Tynkkynen ei myöskään näe, että vihreiden sisällä olisi isoja alueellisia jännitteitä, esimerkiksi Helsingin ja muun Suomen välillä.

– Itse Pohjoismaiden suurimmasta sisämaakaupungista tulevana koen velvollisuudekseni pitää esillä myös maaseudun ja syrjäseutujen asioita.

VIHREÄT on viime aikoina korostunut ympäristöpuolueena. Usein puhutaan siitä, pitäisikö puoluetta viedä enemmän yleispuolueen suuntaan.

Tynkkysen mielestä haasteena on ollut se, että ympäristöteemoista on vaikea saada poliittista keskustelua aikaiseksi. Kun sitä yritetään, puolue jää hänen mielestään yksin keskustelemaan.

– Itse toivon, että saamme luonto- ja ilmastokysymyksille paljon enemmän huomiota julkisessa keskustelussa.

Tynkkysellä on eduskuntauralta paljon kokemusta talousvaliokunnasta ja eduskunnan ulkopuolelta yrittäjänä toimimisesta. Hänelle talouspolitiikan kysymykset ovat tärkeitä.

– Toimin eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän toisena puheenjohtajana. Ukrainan tukeminen on sydämen asia. Luulen, että aiheiden kirjo, joka meillä on ryhmässä edustettuna, tulee kyllä hyvin näkyviin, hän sanoo.

TYNKKYNEN tunnetaan asiallisena keskustelijana ja hän on tainnut painottaakin korrektin puheenparren merkitystä muutoinkin. ”Suomella on heittämällä surkein hallitus ihmismuistiin”, hän kuitenkin linjasi vihreiden tuoreessa tiedotteessa, jossa kerrottiin hänen valinnastaan ryhmäjohtoon.

Demokraatti kysyi Tynkkyseltä, oliko kyseessä hänen oma lainauksensa vai puolueen toimesta hänen suuhunsa laitettu lause.

– Kukaan ei kirjoita minulle mitään, minä kirjoitan kaikki itse, Tynkkynen sanoo.

Hän jatkaa, ettei esitä tällaisia arviota kevyesti.

– Muistelen vaikka Sipilän hallitusta, joka oli monessa suhteessa todella huono vihreän politiikan näkökulmasta. Silloin sitä ajatteli, että kylläpä on surkeaan jamaan maamme johto ajautunut. Sitten tuli Orpon hallitus joka pisti vielä ”paremmaksi”. Hallitus kautta linjan ajaa sellaista politiikkaa, joka on tosi jyrkässä ristiriidassa vihreiden arvojen ja tavoitteiden kanssa, Tynkkynen sanoo.

Hän muistuttaa puhuneensa paljon ilmastotoimista sekä hallituksen nuivasta maahanmuuttopolitiikasta, joka pahentaa osaajapulaa ja heikentää yritysten kasvuedellytyksiä sekä työllisyyttä. Hän on pitänyt esillä myös hyvinvointialueiden tilannetta ja sitä, miten hallitus karsii palveluuita rajusti.

– Ajattelen, että jotta voi olla rehellinen äänestäjän suuntaan, pitää myös joskus sanoa asioita aika tylysti. Minä luulen, että tämä oli nyt se hetki.

TYNKKYNEN muistelee myös yli vuoden takaista aikaa, jolloin hallitusta muodostettiin.

– Olin aika odottavalla mielellä hallituksen suhteen. Ajattelin, että hallitukselle pitää antaa myös mahdollisuus näyttää, kuinka hyvin se toimii. Hallitusohjelmassa oli minun näkökulmastani myös monia hyviä asioita, joita ihan avoimesti kiitin julkisesti. Nyt kun tätä hallituksen toimintaa on vuoden ajan seurannut, joudun toteamaan, että ne minun odotukseni on kyllä petetty ja on karmealla tavalla paljastunut, mikä tämän hallituksen linja on. Minun velvollisuus on sitten ryhmän puheenjohtajana sanoa se ääneen, että tätä me emme voi missään tapauksessa tukea.

Sote-uudistukseen liittyen Tynkkynen sanoo, että hallituksen yksityisen hoidon Kela-korvauksiin ohjaamat puoli miljardia euroa tarvitaan paljon kipeämmin julkiseen terveydenhuoltojärjestelmään.

Lisäksi hän toteaa, että hyvinvointialueiden alijäämän kattamisen velvoitetta pitäisi pidentää.

Tynkkynen uskoo, että pidemmällä aikavälillä on luultavasti edessä hyvinvointialueiden määrän karsiminen.

– Sehän on sellainen asia, jota pidimme esillä silloin, kun sote-uudistusta tehtiin. Lopputulos ei ollut täysin meidän toiveiden mukainen. Mutta (sitten) kun sote-uudistus on saatu siinä mielessä hyvään vaiheeseen, että kaikilla hyvinvointialueilla on jotenkin maata tukevasti jalkojen alla sekä on yhtenäistetty palkat ja tietojärjestelmät, niin kyllä hyvinvointialueiden määrän järkeistäminen meiltä edestä löytyy ennemmin tai myöhemmin.

Kuinka monta aluetta pitää olla?

– Nykyistä vähemmän tämänkokoiseen maahan. 21 aluetta on liikaa, jos katsoo niitä pienimpiä hyvinvointialueita. Mennään Keski-Pohjanmaalle, niin se väestöpohja on kyllä todella ohut. Jos ajattelee, että sote-uudistuksen keskeinen ajatus oli löytää ne leveämmät hartiat, niin anteeksi vaan, mutta ei siellä pienemmillä hyvinvointialueilla kauhean leveitä hartioita ole nykyäänkään.