Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat selvitystyöryhmän huhtikuun alussa. Selvitystä tekemässä ovat olleet ryhmää johtaneen työelämäprofessori Vesa Vihriälän lisäksi Helsingin yliopiston professori Roope Uusitalo, valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman sekä talousnobelisti, professori Bengt Holmström.

Ryhmä jakaa kriisin kolmeen vaiheeseen ja suosittaa lääkkeiksi taloutta tukevaa elvytystä mutta myöhemmin myös sopeutuksia, veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia, joilla vääjäämätöntä velkaantumista hillitään.

Suomen BKT:n Vihriälän ryhmä arvioi laskevan tänä vuonna 9 prosenttia, joka on selvästi synkempi luku kuin valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin myönteisemmissä arvioissa.

“Muuttumattomilla talouden rakenteilla sen vähimmäissuuruusluokaksi on kuitenkin perusteltua asettaa 3–4 % bkt:sta. Tämä riittäisi todennäköisesti julkisen velan bkt-suhteen vakauttamiseen alle 90 prosenttiin 2020-luvulla ja hyvällä onnella saisi sen lievään laskuun.” Raportissa todetaan.

Käytännössä sopeutus tarkoittaa menojen supistamista tai verojen kiristämistä tai molempia.

Sopeutustarvetta pienentäisi työllisyysasteen ja työn tuottavuuden nostaminen. Ryhmä kutsuu menoihin, verotukseen ja rakenneuudistuksiin liittyvää kokonaisuutta kipupaketiksi.

“Tällaisen rakennepolitiikan haaste kuitenkin on, että toimenpiteet vaikuttavat parhaimmillaankin hitaasti ja vaikutuksia on ennakolta vaikea täsmälleen arvioida. Tämän vuoksi on myös mahdollista, että epärealistisia rakennepoliittisia suunnitelmia voidaan käyttää tekosyynä välttää epäsuosittuja menojen leikkauksia tai verojen korotuksia.” Raportissa varoitetaan.

Julkisen sektorin tehokkuuteen tähtäävät toimenpiteet pitää ryhmän mukaan linjata selkeästi ja niitä täytyy ryhtyä toteuttamaan rivakasti.

Raportissa esitetään myös käytännön politiikkatoimia kuten uutta yritystukimallia, jossa tuettaisiin yrityksiä, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut vähintään 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Väliaikaiseksi tarkoitettu tuki kohdistuisi alle 250 hengen yrityksille. Ajatuksena on ryhmän mukaan tukea erityisesti työllisyyttä, joten tuki perustuisi osittain henkilöstökuluihin.

Osana koulutuspolitiikkaa ryhmä esittää muun muassa korkeakouluihin maltillisia lukukausimaksuja.

Verotuksen osalta ryhmä nostaisi selvästi kiinteistöverojen osuutta painottuen keskimääräistä varakkaampaan ja iäkkäämpään väestöön. Myös listaamattomien yritysten veroedun vähentäminen löytyy listalta. Samoin fossilisiin polttoaineisiin kohdistuvat veronkorotukset sekä arvonlisäveron alennettujen kantojen korottaminen.