Raportissa esitetään arvio koronakriisin taloudellisista vaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan pienentää ja palauttaa Suomi kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.

Tilaisuuden aluksi Vihriälä pui eri vaihtoehtoja, miten kriisistä selvitään. Selviytyminen voi olla nopeampaa mutta ura voi olla myös hyvin synkkä, jolloin vaikkapa jo vuonna 2022 voisimme päätyä julkisessa sektorissa 90 prosentin velka-asteeseen.

Joka tapauksessa tänä vuonna tulee iso tuotannon menetys ja usein tämänkaltaisten kriisien jälkeen toipuminen on hidasta. Suomen talous ajautuu koronakriisin myötä syvään taantumaan. Jopa ”menetetty vuosikymmen” voi pahimmillaan olla mahdollinen samaan tapaan kuin finanssikriisin 2008 jälkeen.

Vihriälän ryhmän talousstrategiassa on kolme osaa. Edelleen tarvitaan kriisin välittömien seurauksien minimimointia yrityssektorissa.

Sen jälkeen, kun koronarajoituksesta päästään eroon, tarvitaan elvytyspakettia, Vihriälä painotti yhä käynnissä olevassa tiedotustilaisuudessa.

Aika pian elvytyksen  jälkeen on jo kuitenkin pakko siirtyä julkisen talouden vakauttamiseen ja talouden kasvun laajempaan vahvistamiseen.

Jos kriisi pitkittyy, yritysten rahoitusta ei voi jatkaa niin laajana kuin tähän saakka. Käytännössä on  siirryttävä vaiheeseen, jossa valitaan niitä yrityksiä, joita pelastetaan. Tämä on Vihriälän mukaan vaikea juttu eikä työryhmä ole  yrittänytkään hahmottaa, miten tämä pitäisi tehdä. Se suosittaa asiantuntijaryhmää pohtimaan yritysten tukemista jatkossa.

Elvytyksen  ajoitus jää Vihriälän mukaan vielä harkittavaksi. Ehkä tämän vuoden loppupuolelta on käynnistettävä jo joitakin toimia, pääosin kuitenkin vuonna 2021. Elvytyksen täytyy tukea kysyntää nopeasti mutta huomioida myös pitkä aikaväli. Mitkään massiiviset veronalennukset tai tulonsiirtojen lisäykset eivät ole Vihriälän mukaan paras tapa. Kyse on osin perinteisistä investoinneista ja rakentamistoimista eli panostuksia teihin, asuntoihin ja samalla innovaatioihin. Vihreät ilmastotoimet ovat nyt tärkeitä.

Velkaantumiseen sopeutuminen on iso kysymys. Vihriälä sanoi, että minimivaatimus on se, että velkaantumisen kasvu suhteessa kansantalouden kokoon saadaan katkaistua alkavalla vuosikymmenellä.

Tähän pystytään sopeutuksella, joka on noin 3–4% bkt:stä. Tämä riittäisi todennäköisesti julkisen velan BKT-suhteen vakauttamiseen alle 90 prosenttiin 2020-luvulla. 4 prosenttia bkt:stä tarkoittaa 10 miljardia euroa.

Sopeutus tulisi aloittaa ehkä vuonna 2023. Sopeutus koostuu menojen leikkaamisista ja verojen korotuksista.

Sopeutustarvetta voidaan vähentää, jos onnistutaan lisäämään talouden kasvua ja esimerkiksi tehostamaan julkista palvelutuotantoa. Tällaisen ohjelmaan täytyy kuulua myös työllisyysasteen nostaminen ja toisaalta tuottavuuden kasvun parantaminen.

Tätä Vihriälä kutsui kipupaketiksi, koska kyse on  isoista leikkauksista ja veronkorotuksista kyse, jos asiaa halutaan näillä toimilla pelkästään hoitaa.

Jos näitä toimia halutaan  lieventää, Vihriälän mukaan tarvitaan myös vaativia rakenneuudistuksia alueilla, joista on ollut tähänkin asti hankala päättää eli työmarkkinoilla, yritystuissa, sosiaaliturvassa ja verorakenteessa.

– Tarvitsemme toimia kaikilla alueilla, emme voi pitäytyä nykyiseen meno- ja verotasoon.

Vihriälä lisäsi, että jos halutaan olla ”järkevällä kentällä”, on pakko pystyä tekemään rakennepolitikkaa, jolla sopeutumistarvetta vähennetään.

Vihriälän mukaan esimerkiksi verotuksen kiristäminen pitää pystyä tekemään tavalla joka mahdollisimman vähän haittaa taloudellista toimeliaisuutta.

Vihriälä painotti, että nyt hallituksenon  tärkeä luoda prosessi, jolla näitä asioita viedään eteenpäin.

Vihriälän mukaan tehtävä on vaativa, mutta työryhmässä päädyttiin positiivisesn perusvireeseen. Suomi on toimiva yhteiskunta ja kykenee päätöksentekoon. Kansalaiset luottavat viranomaisiin ja toisiinsa. Kriisi on myös lisännyt ymmärrystä, mitkä asiat ovat erittäin tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä.

Vihriälä sanoi myös, että luottamus tieteelliseen tietoon on lisääntynyt ja voimme hyväksyä myös, että tiedon karttuessa päätöksiä muutetaan.

Selvitysryhmän puheenjohtajana toimi työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja jäseninä professori Bengt Holmström ja professori Roope Uusitalo sekä VTT Sixten Korkman.