Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

Viiden vuoden palkkakilpailu alkaa – Riku Aalto: ”Me tavoittelemme syksyllä samaa, vähintään”

LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

– Työmarkkinamatematiikka menee vain niin, että jos meidän sopimuksemme ovat jotenkin sidottu kunta-alaan, niin siellä sovitut palkankorotukset ovat jo sisällä meidän tavoitteissamme, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Heikki Sihto

Demokraatti

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos Teollisuusliitto neuvottelee vuosiksi 2023 tai 2024 yli 1,9, prosentin palkankorotukset, tämä ylitys siirtyy kokonaisuudessaan myös kunta-alan palkankorotuksiin.

Tänään hyväksytty kunta-alan kolmivuotinen erillissopimus JHL:n, Jytyn (neuvottelujärjestö JAU), akavalaisen JUKOn ja työnantajien KT:n välillä noudattelee aiemmin sovittua palkankorotustasoa, mutta siihen kuuluu edellä mainittu kytkös teollisuuden tuleviin palkankorotuksiin ja viiden vuoden palkkaohjelma, joka nostaa palkkoja vuosina 2023-2027 yhteensä viisi prosenttia yli yleisen palkankorotustason.

Super ja Tehy eivät ole erillissopimuksessa mukana.

Palkankorotusten koplaaminen toisiinsa ei ole toimiva malli.

Ensi vuonna kunta-alalla palkat nousevat noin kolme prosenttia. Luvussa on yleiskorotus, järjestelyerä ja palkkaohjelman yhden prosentin tuoma korotus.

– Me tavoittelemme syksyllä samaa, vähintään, Aalto sanoo.

Aalto ei pidä toimivana mallina eri alojen palkankorotusten ”koplaamista” toisiinsa. Tosin jo tähänkin saakka moni ala on tavoitellut ja myös sitoutunut monella kierroksella neuvottelut aloittaneen Teollisuusliiton sopimaan palkankorotustasoon.

Nyt erona on, että vuosina 2023 ja 2024 kunta-alalle rakennettu niin sanottu korotusautomaatti tulee teollisuuden tekemän palkankorotuksen päälle, edellyttäen että se ylittää 1,9 prosenttia. Tämä merkitsee vähän kärjistäen sitä, että Riku Aalto neuvottelee Teollisuusliiton noin 200 000 jäsenen lisäksi osan myös kunta-alan noin 425 000 jäsenen palkankorotuksesta.

– Tarkoittaako tämä sitä, että Teollisuusliittoa aletaan kohta hallituksen ja työnantajien taholta painostaa äärimaltillisiin palkankorotuksiin, jotta kunta-alalla säilyy palkanmaksukyky. Näillä inflaatioluvuilla se ei ole helppoa, jos yritämme jotenkin säilyttää ostovoiman. Tilanne on kestämätön, jos emme voisi neuvotella niin hyvää sopimusta kuin alallemme tarvittaisiin.

Aalto muistuttaa, että teollisuudessa työntekijäliitot ovat aina yrittäneet sovittaa palkankorotustavoitteensa yritysten ja yhteiskunnan palkanmaksukyvyn mukaan. Nyt tämä on aikaisempaa vaikeampaa.

Palkanmaksukyvyn huomioimisesta kertoo osaltaan se, että vuoden 2008 Sari Sairaanhoitajasta alkaneen palkkakilpailun seurauksena silloinen Metalliliitto, Teollisuusliiton edeltäjä, neuvotteli vuonna 2008 8,5 prosentin palkankorotuksen. Talous sukelsi pian sen jälkeen. Jo vuonna 2009 Metalliliiton neuvottelema palkankorotus oli vain 0,5 prosenttia. Liiton jäsenistä oli tuolloin 30 000 työttömänä.

– Jo vuonna 2008 työntekijäjärjestöt varoittivat mihin palkkakilpailu voi johtaa, mutta työnantajat eivät tätä kuunnelleet, Aalto kertoo.

Aalto olisi valmis miettimään nykymallia keskitetympää sopimusjärjestelmää. Sillä edellytyksellä, että myös työnantajapuoli siihen suostuu. Nykymalli syntyi, kun Elinkeinoelämän keskusliitto lopetti työehtosopimuksista neuvottelemisen.

– Nyt liian usein neuvottelupöydässä on vain raha. Keskitetymmässä mallissa pystyttäisiin miettimään laajemmin eri ratkaisuja. Itse olen esittänyt muun muassa sosiaalivakuutusmaksujen palauttamista työnantajien maksettavaksi ja kiky-sopimuksen lopullista perumista. Niillä toimilla jo parannettaisiin työntekijöiden ostovoimaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE