Talouspolitiikassa sekä kokoomus että SDP olivat lukeneet tarkkaan talouspolitiikan arviointineuvoston tuoretta raporttia ja väittely oli valmis.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolusti hallitusta ja totesi totuuden olevan, että pandemian aikana Suomi kuuluu kolmanneksi vähiten velkaantuneiden maiden joukkoon euroalueella.

– Tulokset ovat hyviä, nyt on tärkeää, että tätä vakaata linjaa jatketaan. On selvää, että painopistettä on siirrettävä jatkossa julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen puolelle, mutta se on tehtävä niin kuin talouspolitiikan arviointineuvostokin totesi varovasti, jotta emme sakkaa tätä kasvua.

Ilmastonmuutoksen torjunnasta ja kohonneista maailmanmarkkinahinnoista Lindtman totesi, että on tärkeä jatkaa pois siirtymistä fossiilisista polttoaineista.

– Siellä missä tätä siirtymää on lykätty eli missä perussuomalaisten toivomaa fossiilitaloutta on haluttu jatkaa, siellä lasku on nyt kaikkein suurin, oli kyse lämmityksestä tai liikenteestä. Totta kai tilanteeseen on reagoitava mutta tätä pitkää linjaa pitää jatkaa, Lindtman sanoi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Lulu Ranne puolustautui todeten, että suuri osa vihreän siirtymän kustannuksista kohdistuu liikkumisen ja asumisen kustannuksiin ja kustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen siteerasi hänkin

– Täällä perätään kehyksiin palaamista ja se on teidän maaliskuun tärkein tehtävänne.

Hän nosti tikun nokkaan myös hallituksen tulevaisuusinvestoinnit.

– Te ette luo kasvua vaan te jaatte hyvää tarkoittavia juoksevia menoja kertaluontoisella rahoituksella. Se johtaa siihen, että kun juhlat ovat loppu, ensi vuonna tieteen rahoitus laskee ennätyksellisen rajusti ja meillä on ammattikoulun puolella 1 000 opettajaa saamassa potkut, jos te ette tee velalla muutoksia, kun te ette valintoihin pysty, Mykkänen syytti.

Hieman myöhemmin keskustelussa asiaan puuttui opetusministeri Li Andersson (vas.).

Andersson sanoi, että edellisellä vaalikaudella kun perusrahoitusta kertaheitolla leikattiin, OAJ:n arvion mukaan noin 1600 ammatillisen koulutuksen opettajaa jouduttiin irtisanomaan.

– Tämän hallituskauden aikana ammatillisen koulutuksen määrärahoja on lisätty kertaluontoisilla määrärahoilla, mutta sitä ei ole tehty tavalla, joka olisi tarkoittanut sitä, että kaikki nämä opettajat joutuisivat jättämään työnsä tämän vuoden lopussa.

Anderssonin mukaan on vahvat perusteet lisätä ammatillisen opetuksen pysyvää rahoitusta.

– Koska edelleen joudumme työskentelemään niiden ongelmien kanssa, jotka edellisen vaalikauden leikkaukset ovat aiheuttaneet ammatillisen koulutuksen laatuun ja lähiopetuksen määrään, hän jatkoi.

Sdp:n kansanedustaja Maria Guzenina sanoi väittelyssä, että häntä hirvittää ajatella, missä jamassa Suomi ja suomalaiset olisivat tällä hetkellä, jos maata olisi johtanut kokoomus tai perussuomalaiset.

– Kokoomus olisi toteuttanut hurjat leikkauslistansa. Perussuomalaiset olisivat estäneet yrityksiä saamasta työvoimaa myös ulkomailta.

Kokoomuksen Timo Heinonen puolusti puolueensa vaihtoehtobudjetin olevan hallituksen alkuperäisessä kehyksessä ja jopa sen alle.

– Olisi sitä jo tänä vuonna.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden laskelmat ovat parantuneet tämän hallituksen aikana.

– Eivät ole heikentyneet, joten tässäkin toivoisin vähän rehellisyyttä.

Saramo puolusti myös hallituksen energiapolitiikkaa perussuomalaisia vastaan. Hän sanoi hallituksen tukevan kotimaista energiaa ja että se tuo tänä päivänä rahaa suomalaisille kunnille.

– Se kaikkein edullisin energiamuoto tuo valtavat rahat suomalaisille kunnille, niin te haluaisitte tukea Lähi-idän öljyvaltioita ettekä kotimaista energiaa. Tätä en voi käsittää, Saramo sanoi.

– Perussuomalaisten mielestä Suomen ei ole pakko saavuttaa tai tehdä ilmastotavoitteita muuta EU:ta nopeammin. Se nimittäin merkitsee asumisen ja autoilun hinnan nostoa. Tämä keskustan ja vihreiden nyt yhdessä harjoittama ilmastopolitiikka käy erityisesti maaseudulle hyvin kalliiksi, sanoi puolestaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan hallituksella on edessä totuuden hetki.

– Kykenettekö te siirtymään velkarallista valintojen ja vastuun tielle. Siitähän tässä on kysymys, Sarkomaa sanoi.

– Se ei kai vaadi kovin suurta valtiomiestaitoa, että osaa ottaa lisää velkaa ja laittaa hyviin tarkoituksiin, sanoi puolestaan kokoomuksen Ben Zyskowicz.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitasen mukaan “päivän kysymykseen” ei ole saatu talouspolitiikan arviointineuvoston nimeen vannovalta kokoomukselta vastausta.

Kysymys on Viitasen mukaan se, aikooko kokoomus muuttaa tälle vuodelle vaihtoehtobudjettisa linjaa.

– Nimittäin tosiasia on, että arviointineuvosto ei tue kokoomuksen tämän vuoden vaihtoehtobudjetin linjaa. Te olette vaatineet julmia miljardin leikkauksia. Niille ei tule tukea. Nimenomaan varoitetaan, että pitää mennä pikku hiljaa talouden sopeuttamistielle. Juuri tämähän vastaa hallituksen politiikkaa.