Ville Niinistö aikoo auttaa seuraajaansa: ”Osa on valmiimpia kuin toiset”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kun perussuomalaiset kävi puheenjohtajavaalinsa, kaikki tiesivät tai ainakin olettivat, että Timo Soini tukee puheenjohtajaksi Sampo Terhoa. Soini ei tätä kuitenkaan ääneen sanonut.

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on epäillyt Niinistöä kansanedustaja, puheenjohtajaehdokas Emma Karin tukijaksi. Niinistö itse on kiistänyt tukevansa ketään seuraajakseen.

Jos perussuomaisilla oli tietty käsitys Soinin tuesta, onko vihreiden kentällä tuntumaa, että olisit  jonkun ehdokkaan takana?

– En minä usko, että oikeasti on. Jostain syystä ihmiset kokevat minun mielipiteeni niin merkitykselliseksi, että sitten sitä ruvetaan kaivelemaan väkisin, vaikka sitä ei ole. Laajemmin kentällä niin minä en usko, että se on mitenkään merkityksellistä, Ville Niinistö vastaa.

Hän sanoo, ettei hänellä ole edes mielessään tiettyä suosikkia.

– Minulla ei ole ollut tarvetta muodostaa edes pääni sisällä mielipidettä siitä. Minulla on näiden henkilöiden vahvuuksista ja kehittämishaasteista näkemyksiä. Osa on valmiimpia kuin toiset, mutta minä olen yrittänyt sen takia, että en halua ottaa julkisesti kantaa, miettiä asiaa myös mahdollisimman vähän, Niinistö sanoo.

Hän lisää, että hänellä on varmasti mahdollisuuksia auttaa uutta puheenjohtajaa.

– Ja siinä mielellään autan. Ja silloin se on tavallaan päivänselvää, että ei ole edes järkevää ottaa etukäteen kantaa siihen, mitä minun jälkeeni tapahtuu, koska oli henkilö kuka vaan, minä aion auttaa häntä.

”Jossain vaiheessa päätimme vain, että vähennetään minun työtaakkaani.”

Vihreiden sääntöjen mukaan puheenjohtaja voi istua kolme kaksivuotiskautta. Niinistölle kaudet tulevat nyt täyteen.

Tänään Tampereella kerrotaan jäsenäänestyksen tulos ja uusi puheenjohtaja. Kansanedustajat Emma Kari ja Touko Aalto ovat keikkuneet mielipidemittauksissa kärjessä. Krista Mikkonen, Olli-Poika Parviainen, Maria Ohisalo ja Mika Flöjt ovat myös puheenjohtajakandidaatteja.

Niinistö väistyy, kun puolueen kannatus on ennätyskorkealla gallupista vaihdellen noin 14–15 prosentissa. Hänen puheissaan onkin alkanut yhä useammin kuulua sana pääministeripuolue, tässäkin haastattelussa kaksi kertaa. Politiikassa pitää olla tavoitteita.

Kannatuksen nousun hän vakuuttaa olevan joukkuetyötä eikä suostu ottamaan sitä omaan piikkiinsä.

– Tämä on porukalla tehty, varmaan jotkut ovat voineet pitää minun esiintymisistäni ja toiset ei, mutta ennen kaikkea se, että pohja on valettu kunnolla, niin sen päälle on vain helppo rakentaa ja uskaltaa laittaa itsensäkin peliin.

Puheenjohtajuutensa alkuvuosina Niinistö sanoo tehneensä paljon enemmän yksin.

– Hallituksessa oli se oravanpyörä, jossa juostiin. Jossain vaiheessa päätimme vain, että vähennetään minun työtaakkaani, jotta minulla on aikaa ajatella. Myös niin, että meillä oli aikaa yhdessä, porukalla pallotella ja löytää ne strategiset teemat, jota tuomme esille ja miten pitkän aikavälin arvotavoitteet saadaan päivän politiikassa esille, Niinistö sanoo.

Hän toimi ympäristöministerinä Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa.

”Li Andersson on ainoa minun lisäkseni.”

Niinistö on vaikea ja taitava haastateltava. Vastaukset kestävät pitkään, sillä hän paketoi niihin jatkuvasti puolueensa viestiä ja puolihuomaamattomia piikkejä kilpailijoille.

Eduskunnan täysistuntosalissa Niinistö tunnetaan periksiantamattomana vääntäjänä, välillä vääntö jatkuu käytävänkin puolella. Puolueen puheenjohtajista hän hallitsee ehkä parhaiten sosiaalisen median. Sen hän tietää itsekin.

Li Andersson (vas.) on ainoa, joka käy Twitterissä ja Facebookissa keskustelua minun lisäkseni.

– Oikeistopopulismi ja äärioikeisto haastavat koko liberaalidemokratian, ihmisten uskon siihen, että puolueet ja eduskunnat pystyvät vastaamaan ihmisten huoliin tulevasta. Oikea tapa vastata populismin haasteeseen on se, että me avaamme meidän toimintatapamme ja me olemme tavoitettavissa niissä kanavissa, joissa ihmiset ovat.

– Muut puolueet kommentoivat, että Niinistö on siellä kärjekäs. Se saa siellä kannatusta. Minun oma havaintoni on se, että ihmiset arvostavat sitä, että käy vuoropuhelua ja keskustelee ja että heillä on kokemus, että heitä kuullaan, Niinistö sanoo.

Alkuvuodesta hän sai some-esiintymisestään kritiikkiä, kun yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila katsoi, että Niinistölle vastakkainasettelusta olisi tullut ajattelutapa. Niinistö vastasi kritiikkiin somessa.

”Salonkipopulisti on kokoomuksen leimakirves.”

Vihreiden kohdalla esiin on nostettu yhä useammin myös sana populismi. Eduskunnan täysistunnossa kokoomuslainen reettori, kansanedustaja Ben Zyskowicz kutsui Niinistöä ”salonkipopulistiksi”. Sana ei ollut Zyskowiczin oma keksintö, hän oli napannut sen jostain.

Osuiko yhtään?

– Se on kokoomuksen leimakirves, jolla he haluavat sanoa, että jos haastat meidän talouspolitiikan, niin me leimaamme sinua. Kokoomuksellahan on tämä perinne, että he myyvät omaa talouskuripolitiikkaansa, jossa voidaan lyhyen aikavälin leikkausten ja velkapelon takia leikata arvokkaistakin asioista niin kuin koulutuksesta ja tutkimuksesta, Niinistö kääntää keskustelun.

– Kaikki puolueet perustelevat retoriikalla omaa politiikkaa. Tuntuu vaan siltä, että se on kokoomukselta kunnianosoitus, että meidän retoriikka ja vaihtoehto on ollut niin houkuttelevaa, että heidän on pakko ottaa sitten tällainen vähän ilkeäkin leimakirves käyttöön.

”Siinä on demareillakin pähkinä purtavaksi.”

Vihreässä salopuheessa on nähty myös paatoksellisuutta.

– Ethos, pathos, logos. Hyvää yhteiskuntaa rakennetaan tiedolla, tunteella ja taidolla sekä sillä, että sinä pystyt kokoamaan ihmisiä sen taakse. Martin Luther King, JFK, Franklin D. Roosevelt. Suomen historiastakin löytyy hahmoja, jotka ovat luoneet ihmisille uskoa siihen, että me pystymme parempaan, Niinistö kuittaa.

Hän varoittaa demokratian vaipumisesta managerialismiin ja oikeistolaiseen talouspolitiikkaan ja pomppaa tästä palautteeseen SDP:lle.

– Luulen, että siinä on demareillakin pähkinä purtavaksi, että SDP:nkin pitäisi löytää oma tapansa olla tässä tulevaisuusvaihtoehto.

– Sanoisin näin, että meillä on ollut sellainen positiivinen yhteistyövuorovaikutus demarien kanssa tällä kaudella. Me olemme sillä, mitä me teemme halunneet myös haastaa SDP:tä olemaan vahvempi tulevaisuuspolitiikkaa tekevä vaihtoehto. Arvothan meillä on hyvin lähellä toisiamme.

”Timo Soinin esimerkki osoittaa.”

Viime vuoden keväällä vihreissä pohdittiin tosissaan, pitäisikö puolueen sääntöjä muuttaa. Niin Niinistö voisi jatkaa pidempään. Hän kertaa sanoneensa ennen puoluekokousta yksiselitteisesti, ettei aio jatkaa, vaikka sääntöjä muutettaisiin.

Jos olisit ollut valmista jatkamaan, olisiko säännöt muutettu?

– Se on mahdollista, että se olisi tehty, mutta minä koin, että minusta tässä liikkeessä on kysymys enemmästä kuin yhdestä ihmisestä, Niinistö sanoo.

Sitten onkin Soinin vuoro kuulla sananen.

– Minusta Timo Soinin esimerkki osoittaa, että jos yksi henkilö tulee korvaamattomaksi, se on huono asia puolueelle. Se poistaa uudistumiskyvyn ja demokraattisen vuoropuhelun puolueen sisältä. Vihreät ei ole ollenkaan sellainen liike. Me olemme olleet aina hyvin vahvasti sisäisesti keskusteleva matalan hierarkian liike. Siksi uudistusmiskyvynkin kannalta on tärkeätä, että puheenjohtaja vaihtuu määräajoin.

”Kuusi vuotta on tiukka aika.”

Vihreät saattaa kuitenkin muuttaa sääntöjään, mutta tämä koskisi aikaa jälkeen Niinistön. Asia on harkinnassa ja sitä pohtimaan saatetaan perustaa työryhmä.

– Minä olen itse rotaation kannattaja.

– Aloitteen, joka on puoluekokoukselle annettu, ajatus on, että jos me haluamme olla pääministeripuolue tulevaisuudessa, silloin pitäisi miettiä niin, että puheenjohtajan toimikauteen voisi mahtua ministerikokemusta ja pääministerivastuuta. Silloin kuusi vuotta on tiukka aika. Minusta se on harkinnanarvoinen, mutta minä en aio ottaa siihen kantaa.

Väistyvä puheenjohtaja Niinistö kuvaa oloaan haikeaksi ja helpottuneeksi. Menneet kuusi vuotta ovat olleet niin vihreissä kuin Suomessa muutosten aikaa.

Niinistön mukaan vihreiden politiikka on muuttunut niin, että nyt mennään ”arvot ja linja edellä”. Hän toteaa myös olevansa tyytyväinen siitä, että kunnanvaltuustoihin ja eduskuntaan on saatu uusi vihreä sukupolvi.

Se on nyt ottamassa vallan. Ja kuten sanottua, Niinistö aikoo auttaa.

Demokraatti raportoi lauantain tapahtumat vihreiden puoluekokouksesta paikan päältä Tampereelta.

Lennonjohtajat marssivat ulos neuvotteluista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n edustajat ovat marssineet ulos työehtosopimusneuvotteluista. Neuvottelut lennonjohtajien työehtosopimuksen uudistamiseksi ovat keskeytyneet, yhdistys kertoo tiedotteessaan.

SLJY:n edustajat marssivat ulos neuvotteluista perjantaina aamupäivällä vastalauseena Palvelualojen työnantajien Paltan toiminnalle.

Yhdistyksen mukaan Palta on toimittanut työtuomioistuimelle käynnissä oleviin tes-neuvotteluihin liittyvää materiaalia, jonka luottamuksellisuudesta osapuolet olivat yhteisesti sopineet.

SLJY:n mukaan neuvottelut olivat tähän mennessä sujuneet hyvin. Lennonjohtajien työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy marraskuun lopussa.

”Pelkoa on liioiteltu” – Hyvinvointialan liitto puolustaa asiakasseteleitä

Kuva: Thinkstock

Yksityisiä sote-palvelutuottajia edustava Hyvinvointialan liitto ei näe suurta vaaraa siinä, jos asiakassetelit ulotetaan yksityisen sektorin erikoissairaanhoitoon. Julkisuudessa on pelätty sitä, että asiakassetelit kiireettömässä leikkaustoiminnassa vaarantavat julkisten sairaaloiden päivystystä.

Uhkana on nähty muun muassa osaavan työvoiman siirtyminen yksityiselle sektorille.

– Pelkoa on liioiteltu. Yksityinen sektori pystyy tehostamaan toimintaansa myös olemassa olevan työvoiman kautta, Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas korostaa.

Hän muistuttaa, että julkisella sektorilla on useita vetovoimatekijöitä – kuten sairaalatyön tarjoamat ammatilliset kehittymismahdollisuudet ja laajempi kollegiaalinen tuki.

Yksityisellä sektorilla tehdään vuosittain noin 70 000 leikkaussaliolosuhteita vaativaa toimenpidettä. Rajakangas pitää määrää merkittävänä, mutta julkisen sektorin volyymeihin nähden pienenä. Kunnat ja kuntayhtymät ostivat erikoissairaanhoitoa yksityisiltä vuonna 2015 noin 300 miljoonaa eurolla, mikä vastaa muutamaa prosenttia kokonaiskustannuksista.

Rajakangas korostaa, että yksityinen toiminta on luvanvaraista ja yltää potilasturvallisuudessa huipputuloksiin.

Nuo kaksi vuotta vaativat aikamoista riskinottokykyä.

Hyvinvointialan liitto kannatti aiempaa esitystä valinnanvapaudesta. Siinä jaettiin heti alkuvaiheessa asuinpaikan mukaan ne asiakkaat, jotka eivät ole valinneet yksityistä eivätkä julkista sote-keskusta.

– Tällöin useampien tuottajien mukaantulo olisi ollut turvatumpaa, Rajakangas huomauttaa.

Uudessa esityksessä jako lähimpään sote-keskukseen tehdään vasta kahden vuoden päästä sote-keskusten aloittamisesta, vuonna 2023.

– Nuo kaksi vuotta vaativat yksityiseltä tuottajalta aikamoista riskinottokykyä, jota kaikilla ei ole.

Osa hallituspuolueista korosti lausuntokierroksen merkitystä ennen lopullisen esityksen antamista eduskunnalle.

– Hyvä näin. Hyvinvointialan liitto on kiinnittänyt useampaan otteeseen huomiota siihen, että yksityisen sektorin osaamista ja asiantuntemusta on tähän asti käytetty uudistuksen valmistelussa hyväksi aivan liian vähän, Rajakangas painottaa.

Erkki Tuomioja nostaa torstain synkkyydestä esiin yhden valonpilkahduksen – ”Jos näin olisi tehty jo aiemmin, ei tässä sotkussa oltaisi”

Kuva: Jari Soini

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ilmoittivat eilen antavansa hyväksynnän sote-ratkaisun valinnanvapausesitykselle.

Tuoreinta esitystä on arvosteltu erityisesti siitä, että se vaarantaa laadukkaan erikoissairaanhoidon.

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja nostaa Facebook-sivuillaan esiin ”synkästä sote-päivästä” yhden valonpilkahduksen.

Nimittäin keskustan ilmoituksen siitä, että asiantuntijalausunnot valinnanvapaudesta täytyy nyt ottaa vakavasti.

Tuomioja kommentoi aietta lakonisesti.

”Niinpä. Jos näin olisi tehty jo aiemmin, ei tässä sotkussa oltaisi.”

Poliitikkojen lisäksi hallituksen esitystä on arvosteltu myös lääkäripiireissä.

Viimeksi tänään päivystyskirurgian ylilääkäri, professori Ari Leppäniemi ja plastiikkakirurgian professori, ylilääkäri Erkki Tukiainen kirjoittavat Helsingin Sanomissa, että nyt esitetty sote-uudistus ja siihen sisältyvä valinnanvapaus asiakasseteleineen uhkaa romuttaa nykyisen erikoissairaanhoidon.

”Erityisen ankarasti tämä koskee kirurgisia päivystyspotilaita ja heidän omaisiaan, joiden kohtalolla poliitikot nyt käyvät kauppaa.”

AVAINSANAT

Kuulisikohan hallitus edes lääkäriedustajiaan? – ”Meitä arveluttaa”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Keskustan lääkäri-kansanedustajat Niilo Keränen, Pekka Puska ja Martti Talja kiittävät, että hallituksen lakiesitykseen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta on saatu monta parannusta sitten viime kesän.

Heidän mielestään esityksen ratkaisematon ongelma on kuitenkin erikoissairaanhoitoon tuleva varsin laaja valinnanvapaus.

– Meitä arveluttaa erikoissairaanhoidon asiakassetelien käyttö esityksen tarkoittamassa laajuudessa.

Maakunnan on annettava asiakasseteli lähes kaikkeen erikoissairaanhoitoon, jos asiakkaalla tai potilaalla todetaan erikoissairaanhoidon tarve. Vain vaativat leikkaukset, tehohoito ja päivystys jäävät yksiselitteisesti asiakassetelitarjonnan ulkopuolelle.

Maakunta voi rajoittaa setelitarjontaa käytännössä vain potilasturvallisuussyistä.

– Erikoissairaanhoito on nykyisin parhaiten toimiva suomalaisten sote-palvelujen osa. On suuri vaara, että julkistettu valinnanvapauslakiesitys ja laaja asiakassetelien laaja käyttö pirstoo erikoissairaanhoidon kokonaisuuden, lääkäri-kansanedustajat pelkäävät.

Kolmikko hyväksyy keskustan eduskuntaryhmän mukana sen, että lakiesitys lähetetään lausuntokierrokselle.

– Toivomme, että esityksestä saatavat lausunnot otetaan vakavasti huomioon ja että vuodenvaihteen jälkeen viilattavassa lopullisessa lakiesityksessä esityksen heikkoudet korjataan, Keränen, Puska ja Talja painottavat.

 

”Vaikutukset liikenneturvallisuuteen hirvittävät” – Autokoululiitolta hätähuuto hallituksen uudistuksen takia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Hallitus on tällä viikolla pitämässään yleisistunnossa hyväksynyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) esityksen ajokorttilainsäädännön uudistamisesta. Esitys keventää ajokortin suorittamiseen liittyvää sääntelyä ja laissa säädettyjä opetusmääriä.

Tätä kautta uusi laki mahdollistaa kuljettajantutkintoon hakeutuvan yksilöllisen osaamisen ja esimerkiksi aiempien ajokorttien huomioimisen paremmin.

Nykyisestä syventävästä vaiheesta kuljettajankoulutuksessa esitetään luovuttavan ja näin ollen ajokortin saisi heti kuljettajantutkinnon suoritettuaan. Syventävän vaiheen sisällöt tulisivat kuitenkin edelleen sisältymään kuljettajankoulutukseen, mutta ne suoritettaisiin ennen tutkintoa.

Suomen Autokoululiitto tiedottaa olevansa tyytyväinen hallituksen esityksen tavoitteisiin ja esitys sisältää monia tarpeellisia uudistuksia.

”Autokoululiitto on kuitenkin erittäin huolissaan uudistuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Hallituksen esitys asettaa suuren paineen kuljettajantutkinnolle, mutta sen kehittämiseen tarjotut ratkaisut ovat vähäiset. Tutkinto nykyisellään ei ole valmis mittaamaan kuljettajan valmiuksia aukottomasti”, liitto kirjoittaa.

”Kun tähän yhdistetään opetusvaatimuksen kevennykset, esityksellä lisää turvattomuutta liikenteessä. Erityisen huolissaan olemme uusien kuljettajien riskienhallintajakson sijoittumisesta ennen tutkintoa. Nykyisellään riskienhallintajakso sijoittuu nimenomaan syventävään vaiheeseen, uusien kuljettajien riskialtteimpaan aikaan, joka on kolme kuukautta ajokortin saamisen jälkeen”.

”Tämänhetkinen malli on vahinkotilastojen mukaan olemassaolonsa aikana puolittanut nuorten kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja siis todistetusti parantanut liikenneturvallisuutta. Nykyisen riskienhallintamallin puolesta puhuvat niin vahinkotilastot kuin asiantuntijoiden lausunnot.”

– Hallituksen esityksessä on monia hyviä uudistuksia, mutta vaikutukset liikenneturvallisuuteen kuitenkin hirvittävät. Valmistelussa on jätetty täysin huomiotta useat liikennealan asiantuntijatahojen lausunnot, jotka ovat tuoneet esille esityksen ongelmia liikenneturvallisuuden näkökulmasta, Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi sanoo.

Hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Suomen Autokoululiitto toivoo, että eduskuntakäsittelyn aikana kuullaan laajasti asiantuntijoita ja esityksen puutteet korjataan liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Keskustelua aiheesta