Ville Niinistö aikoo auttaa seuraajaansa: ”Osa on valmiimpia kuin toiset”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kun perussuomalaiset kävi puheenjohtajavaalinsa, kaikki tiesivät tai ainakin olettivat, että Timo Soini tukee puheenjohtajaksi Sampo Terhoa. Soini ei tätä kuitenkaan ääneen sanonut.

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on epäillyt Niinistöä kansanedustaja, puheenjohtajaehdokas Emma Karin tukijaksi. Niinistö itse on kiistänyt tukevansa ketään seuraajakseen.

Jos perussuomaisilla oli tietty käsitys Soinin tuesta, onko vihreiden kentällä tuntumaa, että olisit  jonkun ehdokkaan takana?

– En minä usko, että oikeasti on. Jostain syystä ihmiset kokevat minun mielipiteeni niin merkitykselliseksi, että sitten sitä ruvetaan kaivelemaan väkisin, vaikka sitä ei ole. Laajemmin kentällä niin minä en usko, että se on mitenkään merkityksellistä, Ville Niinistö vastaa.

Hän sanoo, ettei hänellä ole edes mielessään tiettyä suosikkia.

– Minulla ei ole ollut tarvetta muodostaa edes pääni sisällä mielipidettä siitä. Minulla on näiden henkilöiden vahvuuksista ja kehittämishaasteista näkemyksiä. Osa on valmiimpia kuin toiset, mutta minä olen yrittänyt sen takia, että en halua ottaa julkisesti kantaa, miettiä asiaa myös mahdollisimman vähän, Niinistö sanoo.

Hän lisää, että hänellä on varmasti mahdollisuuksia auttaa uutta puheenjohtajaa.

– Ja siinä mielellään autan. Ja silloin se on tavallaan päivänselvää, että ei ole edes järkevää ottaa etukäteen kantaa siihen, mitä minun jälkeeni tapahtuu, koska oli henkilö kuka vaan, minä aion auttaa häntä.

”Jossain vaiheessa päätimme vain, että vähennetään minun työtaakkaani.”

Vihreiden sääntöjen mukaan puheenjohtaja voi istua kolme kaksivuotiskautta. Niinistölle kaudet tulevat nyt täyteen.

Tänään Tampereella kerrotaan jäsenäänestyksen tulos ja uusi puheenjohtaja. Kansanedustajat Emma Kari ja Touko Aalto ovat keikkuneet mielipidemittauksissa kärjessä. Krista Mikkonen, Olli-Poika Parviainen, Maria Ohisalo ja Mika Flöjt ovat myös puheenjohtajakandidaatteja.

Niinistö väistyy, kun puolueen kannatus on ennätyskorkealla gallupista vaihdellen noin 14–15 prosentissa. Hänen puheissaan onkin alkanut yhä useammin kuulua sana pääministeripuolue, tässäkin haastattelussa kaksi kertaa. Politiikassa pitää olla tavoitteita.

Kannatuksen nousun hän vakuuttaa olevan joukkuetyötä eikä suostu ottamaan sitä omaan piikkiinsä.

– Tämä on porukalla tehty, varmaan jotkut ovat voineet pitää minun esiintymisistäni ja toiset ei, mutta ennen kaikkea se, että pohja on valettu kunnolla, niin sen päälle on vain helppo rakentaa ja uskaltaa laittaa itsensäkin peliin.

Puheenjohtajuutensa alkuvuosina Niinistö sanoo tehneensä paljon enemmän yksin.

– Hallituksessa oli se oravanpyörä, jossa juostiin. Jossain vaiheessa päätimme vain, että vähennetään minun työtaakkaani, jotta minulla on aikaa ajatella. Myös niin, että meillä oli aikaa yhdessä, porukalla pallotella ja löytää ne strategiset teemat, jota tuomme esille ja miten pitkän aikavälin arvotavoitteet saadaan päivän politiikassa esille, Niinistö sanoo.

Hän toimi ympäristöministerinä Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa.

”Li Andersson on ainoa minun lisäkseni.”

Niinistö on vaikea ja taitava haastateltava. Vastaukset kestävät pitkään, sillä hän paketoi niihin jatkuvasti puolueensa viestiä ja puolihuomaamattomia piikkejä kilpailijoille.

Eduskunnan täysistuntosalissa Niinistö tunnetaan periksiantamattomana vääntäjänä, välillä vääntö jatkuu käytävänkin puolella. Puolueen puheenjohtajista hän hallitsee ehkä parhaiten sosiaalisen median. Sen hän tietää itsekin.

Li Andersson (vas.) on ainoa, joka käy Twitterissä ja Facebookissa keskustelua minun lisäkseni.

– Oikeistopopulismi ja äärioikeisto haastavat koko liberaalidemokratian, ihmisten uskon siihen, että puolueet ja eduskunnat pystyvät vastaamaan ihmisten huoliin tulevasta. Oikea tapa vastata populismin haasteeseen on se, että me avaamme meidän toimintatapamme ja me olemme tavoitettavissa niissä kanavissa, joissa ihmiset ovat.

– Muut puolueet kommentoivat, että Niinistö on siellä kärjekäs. Se saa siellä kannatusta. Minun oma havaintoni on se, että ihmiset arvostavat sitä, että käy vuoropuhelua ja keskustelee ja että heillä on kokemus, että heitä kuullaan, Niinistö sanoo.

Alkuvuodesta hän sai some-esiintymisestään kritiikkiä, kun yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila katsoi, että Niinistölle vastakkainasettelusta olisi tullut ajattelutapa. Niinistö vastasi kritiikkiin somessa.

”Salonkipopulisti on kokoomuksen leimakirves.”

Vihreiden kohdalla esiin on nostettu yhä useammin myös sana populismi. Eduskunnan täysistunnossa kokoomuslainen reettori, kansanedustaja Ben Zyskowicz kutsui Niinistöä ”salonkipopulistiksi”. Sana ei ollut Zyskowiczin oma keksintö, hän oli napannut sen jostain.

Osuiko yhtään?

– Se on kokoomuksen leimakirves, jolla he haluavat sanoa, että jos haastat meidän talouspolitiikan, niin me leimaamme sinua. Kokoomuksellahan on tämä perinne, että he myyvät omaa talouskuripolitiikkaansa, jossa voidaan lyhyen aikavälin leikkausten ja velkapelon takia leikata arvokkaistakin asioista niin kuin koulutuksesta ja tutkimuksesta, Niinistö kääntää keskustelun.

– Kaikki puolueet perustelevat retoriikalla omaa politiikkaa. Tuntuu vaan siltä, että se on kokoomukselta kunnianosoitus, että meidän retoriikka ja vaihtoehto on ollut niin houkuttelevaa, että heidän on pakko ottaa sitten tällainen vähän ilkeäkin leimakirves käyttöön.

”Siinä on demareillakin pähkinä purtavaksi.”

Vihreässä salopuheessa on nähty myös paatoksellisuutta.

– Ethos, pathos, logos. Hyvää yhteiskuntaa rakennetaan tiedolla, tunteella ja taidolla sekä sillä, että sinä pystyt kokoamaan ihmisiä sen taakse. Martin Luther King, JFK, Franklin D. Roosevelt. Suomen historiastakin löytyy hahmoja, jotka ovat luoneet ihmisille uskoa siihen, että me pystymme parempaan, Niinistö kuittaa.

Hän varoittaa demokratian vaipumisesta managerialismiin ja oikeistolaiseen talouspolitiikkaan ja pomppaa tästä palautteeseen SDP:lle.

– Luulen, että siinä on demareillakin pähkinä purtavaksi, että SDP:nkin pitäisi löytää oma tapansa olla tässä tulevaisuusvaihtoehto.

– Sanoisin näin, että meillä on ollut sellainen positiivinen yhteistyövuorovaikutus demarien kanssa tällä kaudella. Me olemme sillä, mitä me teemme halunneet myös haastaa SDP:tä olemaan vahvempi tulevaisuuspolitiikkaa tekevä vaihtoehto. Arvothan meillä on hyvin lähellä toisiamme.

”Timo Soinin esimerkki osoittaa.”

Viime vuoden keväällä vihreissä pohdittiin tosissaan, pitäisikö puolueen sääntöjä muuttaa. Niin Niinistö voisi jatkaa pidempään. Hän kertaa sanoneensa ennen puoluekokousta yksiselitteisesti, ettei aio jatkaa, vaikka sääntöjä muutettaisiin.

Jos olisit ollut valmista jatkamaan, olisiko säännöt muutettu?

– Se on mahdollista, että se olisi tehty, mutta minä koin, että minusta tässä liikkeessä on kysymys enemmästä kuin yhdestä ihmisestä, Niinistö sanoo.

Sitten onkin Soinin vuoro kuulla sananen.

– Minusta Timo Soinin esimerkki osoittaa, että jos yksi henkilö tulee korvaamattomaksi, se on huono asia puolueelle. Se poistaa uudistumiskyvyn ja demokraattisen vuoropuhelun puolueen sisältä. Vihreät ei ole ollenkaan sellainen liike. Me olemme olleet aina hyvin vahvasti sisäisesti keskusteleva matalan hierarkian liike. Siksi uudistusmiskyvynkin kannalta on tärkeätä, että puheenjohtaja vaihtuu määräajoin.

”Kuusi vuotta on tiukka aika.”

Vihreät saattaa kuitenkin muuttaa sääntöjään, mutta tämä koskisi aikaa jälkeen Niinistön. Asia on harkinnassa ja sitä pohtimaan saatetaan perustaa työryhmä.

– Minä olen itse rotaation kannattaja.

– Aloitteen, joka on puoluekokoukselle annettu, ajatus on, että jos me haluamme olla pääministeripuolue tulevaisuudessa, silloin pitäisi miettiä niin, että puheenjohtajan toimikauteen voisi mahtua ministerikokemusta ja pääministerivastuuta. Silloin kuusi vuotta on tiukka aika. Minusta se on harkinnanarvoinen, mutta minä en aio ottaa siihen kantaa.

Väistyvä puheenjohtaja Niinistö kuvaa oloaan haikeaksi ja helpottuneeksi. Menneet kuusi vuotta ovat olleet niin vihreissä kuin Suomessa muutosten aikaa.

Niinistön mukaan vihreiden politiikka on muuttunut niin, että nyt mennään ”arvot ja linja edellä”. Hän toteaa myös olevansa tyytyväinen siitä, että kunnanvaltuustoihin ja eduskuntaan on saatu uusi vihreä sukupolvi.

Se on nyt ottamassa vallan. Ja kuten sanottua, Niinistö aikoo auttaa.

Demokraatti raportoi lauantain tapahtumat vihreiden puoluekokouksesta paikan päältä Tampereelta.

Niinistö närkästyi IS:n pressamessuilla: ”No tämä nyt ainakin loukkaa ihmisiä”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistö Ilta-Sanomien presidentinvaalitentissä Sanomatalossa Helsingissä maanantaina .

Tasavallan presidentti, ehdokas Sauli Niinistö esiintyi viimeisenä tentattavana Ilta-Sanomien koko päivä kestäneillä pressamessuilla. Mukana olivat ennen Niinistöä esiintymässä kaikki muut presidenttiehdokkaat.

Kuten ylivoimaiselle ennakkosuosikille kuuluukin, Niinistö esiintyi leppoisasti ja hermostumatta melkein läpi tentin. Toimittaja Timo Haapala sai Niinistön hermostumaan kerran, kun hän vertasi Niinistön 80 prosentin gallup-kannatusta Pohjois-Korean kommunistidiktaattorin vastaaviin lukuihin.

– Tämähän on suorastaan loukkaavaa, kun suuren yleisön mielipidettä suorastaan pakotetuksi, Niinistö puuskahti. Vähemmän hän loukkaantui, kun Haapala vertasi Vladimir Putinin kannatuslukuja. Molemmilla valtionpäämiehillä on sattuu olemaan nyt päällä samat 80 prosentin kannatusluvut.

– Olisiko sitten parempi, että kannatukseni lähtisi laskuun. Täytyypä sitten yrittää, Niinistö sanoi tavoitellen sarkastista huumoria.

Toimittaja Timo Haapala veti mukaan tähänkin tenttiin nelinkertaisen ehdokkaan Paavo Väyrysen kysymällä Niinistöltä miltä tuntuu, kun Väyrynen syyttää toimivaltuuksien ylittämisestä.

– Senkun syyttää, ei se tunnu miltään, Niinistö sanoo.

– Kukaan presidenttiehdokkaista ei ole luvannut kuuta taivaalta. Yleisesti ottaen myöskään istuvan presidentin ei ole erityisen vaikeaa olla ehdokkaana, Niinistö luonnehti.

Niinistö vastasi väitteeseen, että hän olisi muuttamassa EU:ta sotilasliitoksi.

– Voi kun ei voimat siihen riittäisi, eikä ehkä halukaan. Mutta sopiihan sitä jutella.

Niinistö myönsi keskustelleensa tuolloin Mogherinin kanssa paljonkin EU:n turvallisuusulottuvuuden lisäämisestä.

Hän sanoi oman ajatuksensa olevan, että kautta historian on ollut erilaisia unioneja, joiden lähtökohtana on yleensä ollut ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen.

– Brysselissä lähtökohta on ollut vähän toinen, turvallisuus tulee nyt vasta jälkijunassa. Ja olen ihan varma, että mitä enemmän EU:n kansalaisille kyetään antamaan se kuva, että me pidämme teidän turvallisuudesta huolta, niin sen parempaa työtä EU tekee.

Sen sijaan EU:n armeijaa Niinistö sanoo pitäneensä ja pitävänsä edelleen hyvin etäisenä ajatuksena.

Keskustelua aiheesta

”Ensimmäistä kertaa hyväksymme lainsäädäntöä, jossa rangaistaan työttömyydestä” – Oppositiolla ja hallituksella värikäs yhteenotto täysistunnossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että työttömältä voidaan leikata työttömyyspäivärahaa, jos hän ei saa töitä, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) aloitti niin kutsutusta työttömien aktiivimallista käydyn keskustelun maanantaina eduskunnassa.

– Kuulitte aivan oikein. Ensimmäistä kertaa hyväksymme sellaista lainsäädäntöä, jossa rangaistaan työttömyydestä, Heinäluoma jatkoi.

– Miten voidaan ajatella, että henkilöltä, joka on hakenut työpaikkaa ja koulutukseen, voidaan kylmän viileästi leikata toimeentuloa, jos hän ei työ- tai koulutuspaikkaa ole saanut, hän kysyi tiivistäen opposition ydinsanoman.

Heinäluoma vielä vertasi hallituksen esityksen logiikan olevan sama, kuin jos hallitus seuraavaksi esittäisi, että sairaspäivärahaa ei makseta niille, jotka eivät tervehdy.

– Tämä on julma järjestelmä, jota olette ajamassa. Ymmärrän vielä sen, että kokoomus tätä kannattaa. Mutta sitä en ymmärrä, että siniset ministerit ovat täällä tätä asiaa esittelemässä ja keskusta pysyy täysin hiljaa molemmilla kotimaisilla kielillä, Heinäluoma vielä ihmetteli myöhemmässä puheenvuorossaan.

Toivottavasti  tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen edustajilla on huono omatunto.

Täysistuntosalissa kuultiin ja nähtiin tunnelatausta ja voimakkaita puheenvuoroja.

Oppositio piti asiasta voimakkaasti ääntä jo viime perjantaina, jolloin esityksestä keskusteltiin iltaan saakka. Tuolloin sali kuitenkin kaikui tyhjyyttään. Hallituksen edustajista perjantaina paikalla olivat vuorotellen vain kokoomuslaiset Ben ZyskowiczJuhana Vartiainen ja Wille Rydman.

Erikoista kyllä, perjantaina keskusteluun nousi myös savusauna sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) tviitattua saunan jo odottavan, kun samaan aikaan keskustelu salissa kävi vilkkaana.

Kansanedustaja Mika Karin (sd.) esityksestä käsittely kuitenkin pantiin perjantaina pöydälle. Keskustelua jatkettiin tänään maanantaina huomattavasti vahvemmalla kokoonpanolla, myös ministeri Mattilan sekä työministeri Jari Lindströmin (sin.) saavuttua paikalle opposition toiveesta.

– Toivottavasti (runsaampi osanotto) tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen edustajilla on huono omatunto ja se vähän kolkuttaa. Toivottavasti lain etenemisestä on vielä mahdollista perääntyä, kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) sanaili pitämässään puheenvuorossa.

Viitanen pohti lisäksi, että lakiesitys kuvastaa hyvin hallituksen henkeä.

– Tämä on työttömien kyykytyslaki ja ennen kaikkea se on idologinen kyykytyslaki.

Mallin ongelma, on se, että se ei palkitse aktiivisuudesta.

Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson antoi hallituksen kuulla kunniansa. Hänen mukaansa esitystä on luonnehdittava pohjanoteeraukseksi jopa tämän hallituksen toimessa.

– Aktiivimalli on nimenä syvästi harhaanjohtava, hän muun muassa huomautti.

– Mallin ongelma, on se, että se ei palkitse aktiivisuudesta, ainoastaan työn saamisesta. Voit hakea töitä vaikka kuinka paljon tahansa, mutta turvaa leikataan, jos niitä et saa.

Andersson korosti puheenvuorossaan lisäksi, kuinka työttömiä tullaan rankaisemaan perustuen sellaisiin tekijöihin, joihin he eivät voi itse vaikuttaa omilla toimillaan.

– Jos asuu korkean työttömyyden paikkakunnalla, ei välttämättä ole työpaikkoja joihin voi mennä välttääkseen tätä työttömyysturvan leikkuria, Andersson huomautti.

– Ja jos palkkatukeen ja työvoimapalveluihin osoitetut resurssit ovat riittämättömiä tai jos niitä leikataan, kuten tämän hallituksen aikana myös on tehty, ei välttämättä ole riittävästi kursseja ja palkkatuettuja paikkoja, joihin mennä.

Oppositiosta nostettiin lisäksi useampaan kertaan esiin, kuinka työttömät eivät voi itse omatoimisesti ilmoittautua mukaan te-palveluiden aktiiviosiin, kuten omaehtoiseen opiskeluun. Oppositiosta korostettiinkin, että virkailijoilla on oikeus päättää, kuka aktiivitoimiin pääsee.

– Kyllä tämä nyt taas kuulostaa, että hallituksella on alkanut käsienpesuvaihe. Keskeinen kysymys on se, että ennen kuin julkinen valta velvoittaa kansalaista tekemään jotain, pitää katsoa, että siihen on myös mahdollisuus, kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) totesi.

Hallituksen edustajat vastasivat useampaan otteeseen opposition tekevän asiassa kärpäsestä härkäsen. Hallituksen edustajien suusta kuultiin leikkauksen olevan vain alle 5% työttömyyskorvauksesta.

– Keneltäkään ei evätä työttömyysturvaa, sitä ainoastaan pienennetään. Tämän on arvioitu lisäävän työttömyyttä tuhansilla. Mielelläni palaan keskustelemaan asiasta parin vuoden päästä, kun vaikutuksia voidaan arvioida, useampaan otteeseen äänessä ollut Zyskowicz sanoi.

Kyllä tässä on pakottamisesta myös kysymys.

Työministeri Lindström puolestaan vakuutteli vastauspuheenvuoroissaan kahteen kertaan, että työttömien aktivoimiseen on jo olemassa palveluita, niitä vain ei tunneta yrittäjien ja työttömien piirissä tarpeeksi hyvin.

– Tässä ei ole missään tapauksessa tarkoitus syyllistää työttömiä, Lindström vastasi oppositiosta lukuisia kertoja esitettyyn syytökseen.

– Kyllä tässä on pakottamisesta myös kysymys. Mutta en syyllistä ketään. Sen taakse en mene, hän jatkoi.

Lindström väitti lisäksi, että työttömien aktiivimallin taustalla on kymmenen kohdan lista, jonka toimeenpanemisesta on yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Tämä aktiivimalli on sen listan ensimmäinen kohta. Kun se esitettiin SAK vastusti sitä, ja on vastustanut sitä siitä lähtien, hän kuitenkin sanoi.

Lindström sanoi, että kyseisestä kohdasta huolimatta, listaan on saatu työttömän kannalta paljon hyvä asioita, jotka tulevat helpottamaan heidän arkea.

– Esimerkiksi tällä tai ensi viikolla eduskuntaan tulee käsiteltäväksi nollatuntisopimuksen pelisäännöt.

– Tämä oli paketti ja hallituksen kesken yhdessä sovittu. Alusta alkaen oli selvää, että sieltä ei ruveta valitsemaan rusinoita pullasta. Tämä esitys on nyt ehkä se kivi siellä pullassa. Hallituksessa on yhdessä päätetty, että tämän kymmenen lista viedään läpi, eikä sieltä voi noukkia niitä ikäviä asioita pois.

SDP:n siivestä huudettiin tässä vaiheessa väliin, että kyllä huonon esityksen voi aina vetää takaisin.

Mitä teidän ystävänne Kuusankoskelta ajattelevat tästä?

Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne vetosi lukuisien muiden opposition edustajien tavoin kuitenkin vielä ministeri Lindströmiin esityksen takaisin vetämiseksi.

– En ymmärrä, miksi hallitus haluaa nähdä työttömät laiskoina. On vaikeaa nähdä, miksi keskusta ja siniset ovat tässä lakiesityksessä mukana. Mutta kun kokoomuksen puheenvuoroja kuuntelee, heidän osallisuuden ymmärrän hyvin, hän totesi.

– Lindström, Vartiainen sanoi olevansa ylpeä tästä mallista. Mitä teidän ystävänne Kuusankoskelta ajattelevat tästä, Rinne vielä kysyi ministeriltä viitaten kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) aikaisempaan puheenvuoroon.

Vartiainen oli todennut salille, että esitys ei kokonaisuudessaan heikennä työttömyysturvan taloudellista arvoa, vaan aktiivisuusvelvoitteen ohella vähennetään työttömyysjakson alkuvaiheen omavastuupäiviä.

Hän sanoi olevansa ylpeä, että hallitus saa Suomessakin aikaan ajattelun muutosta aktivoivaan suuntaan. Aikaisemmin hänen mukaansa on pidetty liiaksi huolta vain tulonsiirroista, mutta sen jälkeen työttömiin ei ole mitään kontakteja.

– Minä aivan varmasti tiedän, mitä kuusankoskelainen työtön ajattelee. Se palaute tulee minulle suoraan päin naamaa ja hyvä niin. Voin vakuuttaa, että ole saanut palautetta kaikista niistä esityksistä, joita olen ollut täällä puolustamassa, vaikken niistä aina ole pitänytkään, Lindström vastasi Rinteen esittämään kysymykseen.

Perustuslakivaliokunta nosti esiin ongelmia.

Omana mielenkiintoisena episodinaan keskustelussa nähtiin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas.) sekä Zyskowiczin salissa käymä väittely perustuslakivaliokunnan lausunnosta.

Useassa opposition edustajien puheenvuoroissa oli nostettu esiin perustuslakivaliokunnan esitykseen kirjaama mietintö, jossa muun muassa todettiin että esitystä ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana.

Perustuslakivaliokunta on korostanut, että etuuden epäämisen pitää olla asiallisesti perustellussa suhteessa siihen, minkälaisia työllistymisen edistämiseen tarjottavia toimintoja on ollut tarjolla ja mitä työttömänä olevan henkilön syyksi voidaan lukea.

Zyskowicz ja Lapintie kuitenkin ajautuivat sanaharkkaan kokoomuskonkarin todettua, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa on todettu hallituksen esityksen olevan säädettävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, eli hallituksen esitys on Suomen perustuslain mukainen.

Lapintie kuitenkin tulkitsi, että Zyskowicz olisi halunnut väheksyä perustuslakivaliokunnan lakiesityksestä antamaa mietintöä.

– Minusta se ei ole oikein. Valiokunta totesi, että suurin ongelma tässä esityksessä liittyy nimenomaan siihen, että työtön ei omalla toiminnallaan pysty vaikuttamaan siihen, saako hän työtä vai voiko hän osallistua koulutukseen. Täten hän ei voi vaikuttaa siihen, tuleeko leikkausta tukeen vai ei.

– Tämä on kirjattu yksimielisesti lausuntoon ja se on vakavasti otettava huomio.

Zyskowicz kuitenkin kiisti väheksyneensä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, hän vain toisti sen olevan säädettävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ihmettelyn kohde oppositiossa siirtyikin siihen, miksei perustuslakivaliokunnan mietintöä oltu otettu paremmin huomioon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, josta laki saliin oli lopulta päätynyt.

– Asiasta käytiin keskustelu jo sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Olen samaa mieltä perustuslakivaliokunnan kanssa, että esitystä olisi pitänyt muuttaa. Tästä äänestettiin, jonka hallituksen edustajat voittivat. Tämä on kylmä esitys, leikkausmalli, jossa perustuslakivaliokunnan kantaa ei huomioitu, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen totesi.

– Ja tämä tie on vaarallinen. Perustuslakivaliokunta arvioi lakeja aina suhteessa perustuslakiin ja sosiaalisiin oikeuksiin ja tässä olisi pitänyt tehdä muutoksia.

Yksilöä rangaistaan. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Ministeri Mattila nosti vastauspuheenvuorossaan esiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakiin tekemiä viilauksia, jotka lisättiin esitykseen perustuslakivaliokunnan esitysten pohjalta.

– Aktiivisuutta voitaisiin osoittaa myös osallistumalla muuhun työllistämisedellytyksiä parantavaan palveluun, jossa työ- tai elinkeinotoimisto toimisi järjestäjänä. Pidän tätä nimenomaan lisäyksenä, joka on tehty perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen.

– Lisäksi pidän hyvänä, että esitykseen kirjattiin, kuinka uudistuksen vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tarvittaessa laajentaa keinoja, joilla aktiivisiuusedellytyksen voi täyttää, jos ilmenee, että nyt ehdotettavat keinot eivät ole riittäviä.

Mattilan perustelut eivät kuitenkaan oppositiota vakuuttaneet. Keskustelun loppupuolella Mika Kari vielä tiivisti opposition huolen, viittaamalla vihreiden Satu Hassin aikaisemmin pitämään puheenvuoroon.

– Nyt rankaistaan ihmistä ja yksilöä, joka ei voi itse vaikuttaa asiaan, josta häntä rangaistaan, Kari totesi.

– Jos hän sattuu asumaan paikassa, jossa ei ole esimerkiksi työvoimapalveluita, tästä rangaistaan yksilöä. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Jutun otsikkoa korjattu klo 18:46 ja tekstiä muokattu kello 20.54.

STT:n kysely: Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan enemmistö ei kannata suurmoskeijaa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Suurmoskeijalla on tonttivaraus Hanasaaren alueelle Helsingissä.

Helsingin poliittiset päättäjät käsittelevät suurmoskeijahanketta ensimmäistä kertaa tiistaina. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan on määrä tehdä kaupunginhallitukselle esitys siitä, varataanko moskeijalle tontti Helsingin keskustasta vai ei.

Lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus mahdollisesti jo tänä vuonna, mutta viimeistään tammikuussa. Käytännössä lautakunnassa linjataan siitä, onko hanke realistista toteuttaa.

Seitsemän STT:n tavoittamaa lautakunnan jäsentä suhtautuu hankkeeseen kielteisesti. Yksi ei halunnut kommentoida. Lisäksi ainakin yksi on jo aiemmin ilmoittanut vastustavansa hanketta.
Lautakunnassa on 13 jäsentä.

Keskustelua aiheesta

Työministeri Lindström myönsi: Aktiivimallissa kyse työttömien pakottamisesta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Työministeri Jari Lindström (sin.).

Työministeri Jari Lindström (sin.) myönsi eduskunnalle, että työttömyysturvalain aktiivimallissa on kyse työttömien pakottamisesta. Hän kuitenkin kiisti, että se syyllistäisi työttömiä.

Lindström korosti kaikkien kolmen hallituspuolueen olevan yksissä tuumin esityksen takana.

Eduskunta käsittelee parhaillaan työttömyysturvalain muutosta. Oppositiosta on vedottu Lindströmiin useaan otteeseen, että hän vetäisi esityksen pois.

STT

 

Keskustelua aiheesta

Väyrynen poltti hihansa heti ensimetreillä IS:n tentissä: ”Sinä kutsut minut tänne ja jauhat vanhoja juttuja”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kampanjaorganisaatio ilmoitti tänään saaneensa yli 26 000 kannattajakorttia kasaan presidentinvaaleja varten. Väyrynen nähtäneen siis mukana vaaleissa.

– Lisää tulee ja päällekkäisyyksiä Sauli Niinistön saamien kannattajakorttien kanssa voi vähän olla, mutta tuskinpa juurikaan, Väyrynen laskeskeli Ilta-Sanomien presidentinvaalimessujen haastattelussa maanantaina.

Ensikoitos tämänkertaisessa presidenttikisassa meni lähinnä kärhämöinniksi IS:n toimittajan kanssa. Väyrynen ei pitänyt siitä, että vanhoja ”syntejä” kaiveltiin. Haastattelija Timo Haapala muistutti, että eduskunnan entinen puhemies ja keskustan ex-varapuheenjohtaja Mikko Pesälä kertoi Väyrysen sanoneen 1980-luvulla olevansa ”Jumalan valittu johtamaan Suomen kansaa”.

– Mikko Pesälä on näköjään koko ikänsä katkera siitä, että hän ei päässyt ministeriksi, kun minä olin puolueen puheenjohtaja. Hän on nyt sepittänyt tällaisen tarinan, jota näköjään toimittajat jauhavat vuosikymmeniä, kun ei ole muka parempaa kysyttävää.

1980-luvun jalasmökkikiistan nostaminen esille ei myöskään miellyttänyt Väyrystä.

– Toivoisin, että te rakkaat, arvostetut toimittajat kaivaisitte nämä vuosikymmenien varrella olleet ajojahdit, ja ottaisitte totuuden esille. Te vain jatkatte, jatkatte ja jatkatte näiden vanhojen väitteiden… Nyt on uudet vaalit ja uusi vuosisata, käytäisiinkö tulevaisuudesta…, Väyrynen yritti.

Minä en viitsi enää ruveta niistä puhumaan.

Haapala väitti, että useaan kertaan presidentiksi pyrkinyt Väyrynen on huono häviäjä – ja syyttää jälleen mediapeliä, jos ei nytkään natsaa.

– Toivon, että kaivaisit vaalitaistelut läpi ja katsoisit, mitä silloin todella tapahtui. Minä en viitsi enää ruveta niistä puhumaan. Minä yritän puhua tulevaisuudesta. Sinä kutsut minut tänne ja jauhat vanhoja juttuja. Pitäisi tuntea historia, eikä esittää tällaisia typeriä väitteitä.

Väyrynen kertoi myös, miksi pettyi Sauli Niinistön toimintaan presidenttinä ja päätti itse pyrkiä tasavallan ykköseksi. Hänelle syntyi vahva epäilys, että Niinistö ei pysy Paasikiven linjalla vaan haluaa EU:hun yhteisen puolustuksen.

– Ja hän vielä sekaantui hallituskriisiin, ja myötävaikutti, että perussuomalaiset potkittiin pois hallituksesta.

Venäjän vaikuttamiseen Suomen presidentinvaaleihin Väyrynen ei uskonut. Häneltä tuli myös hyvin lyhyt kommentti keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen kyvyistä presidentiksi:

– Hänellähän on pitkä kokemus näistä asioista, Väyrynen vastasi ja varmuudeksi samoilla sanoilla kahteen kertaan.

Väyrynen ei yhtynyt haastattelijan näkemykseen, että entinen pitkäaikainen ministeri on niputettu omaan kastiin perussuomalaisten ehdokkaan Laura Huhtasaaren kanssa – tehty pellehahmotelmaa.

– Ei minusta. Mutta ikävä kyllä Lauraa on käsitelty vähän rumasti, Väyrynen muotoili.