Hän puhui asiasta tapaamisessaan Tallinnassa suomalaistoimittajien kanssa keskiviikkona.

Kallas muistutti Suomea siitä, että Venäjän uhka Itämeren suunnasta on “valtava”.

Tällä hetkellä Suomi kuuluu yhä Baltian maiden kanssa muun muassa Itämereen keskittyvään Hollannin Brunssumin johtoportaaseen.

– Ymmärrän sen, että haluatte itsekin pohjoismaana kääntyä pohjoiseen, mutta todella toivon, että Suomi katsoo myös etelään eikä ainoastaan pohjoiseen, sillä puolustuksen ja turvallisuuden näkökulmasta Itämerestä tuleva uhka on valtava, Kallas sanoi suomalaistoimittajille.

HÄN SANOI kuitenkin odottavansa sujuvaa yhteistyötä Suomen ja Ruotsin kanssa esimerkiksi henkilöstön ja kaluston kuljetuksiin, sotilasharjoituksiin ja muuhun yhteistyöhön liittyen.

– Olemme usein kuulleet sellaista, että Suomen täytyisi nyt auttaa Viroa, mutta mielestäni apu kulkee molempiin suuntiin. Me emme ole avuttomia, vaan olemme rakentaneet sotilaallista kykyämme.

– Virona meillä ei ole odotuksia miltään yksittäiseltä valtiolta, vaan koko sotilasliitolta, hän painotti.

Euroopassa Ukraina-kantojensa vuoksi joskus “haukaksi” kuvatun Kallaksen mielestä Suomen ei pitäisi tuoreena Naton jäsenenä esiintyä turhan varovaisesti Venäjän suhteen.

VIRO on ollut Naton jäsen jo vuodesta 2004, johon se liittyi muiden Baltian maiden kanssa, yli vuosikymmen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Tuolloin Suomessa ajatusta länsiliiton jäsenyydestä vielä karsastettiin.

Kallas ei löytänyt sanoja pyydettäessä häntä kuvaamaan Suomen asennetta tähän mennessä, mutta kehotti rohkeampaan otteeseen eikä pelätä liikaa Venäjän provosoitumista.

– Nato on olemassa pelotteeksi Venäjälle ja voiman osoitukseksi. Meillä on oikeus puolustaa itseämme, älkää edes ajatelko Venäjän provosoitumista. Meidän ei pitäisi käyttäytyä ikään kuin Venäjä olisi vahvempi.

Kallas vertasi Venäjää “koulukiusaajaan”, joka lopettaa kiusaamisen ainoastaan, jos kiusattu kerää ympärilleen häntä puolustavia kavereita.

– Ukraina ei provosoinut Venäjää. Heikkous provosoi Venäjää.

KALLAS MYÖS muistutti Venäjän hybridihyökkäysten uhasta. Hän sanoi tapaamisessa suoraan uskovansa, että venäläisen oppositiopoliitikon Leonid Volkovin, 43, pahoinpitely Liettuassa oli Venäjän hybridihyökkäys.

Samaa on aiemmin arvioinut myös Liettuan tiedustelupalvelu.

Volkov oli edesmenneen venäläisen oppositiohahmon Aleksei Navalnyin läheinen liittolainen.

– Hyökkäys Leonid Volkovia vastaan oli osa Venäjän hybridihyökkäyksiä. Ja kyllä, ne toimivat, me emme ole turvassa missään, Kallas sanoi.

Volkovin kimppuun hyökättiin tiistaina hänen kotinsa edustalla. Volkovia muun muassa hakattiin jalkoihin ja kasvoihin. Navalnyin tiedottajan Kira Jarmyshin mukaan Volkovia pahoinpideltiin vasaralla ja hänen kasvoilleen suihkutettiin kyynelkaasua. Hänet vietiin hyökkäyksen jälkeen sairaalaan, mistä hän kuitenkin pääsi pois keskiviikkona.

KALLAS halusi myös oikaista väärinkäsityksen siitä, että hän olisi tukenut Ranskan presidentin Emmanuel Macronin helmikuun lopulla Pariisissa esittämää ajatusta siitä, että Ukrainan liittolaiset voisivat lähettää omia joukkojaan Ukrainaan. Myös Macronin sanat ymmärrettiin ainakin Virossa väärin, Kallas jatkoi.

– Kukaan ei ehdottanut joukkojen lähettämistä.

Hänen mukaansa – kuten Macronkin oli sanonut – “mitään vaihtoehtoja” ei kuitenkaan pidä sulkea pois.

– Meidän täytyy jatkuvasti miettiä, mitä Venäjä pelkää, Ja Venäjä pelkää joutumista sotaan Yhdysvaltojen ja muiden maiden kanssa, joilla on ydinaseita.

Maaliskuun niin sanottujen presidentinvaalien jälkeen Venäjällä on edessään Kallaksen mukaan kiperä ongelma, koska Kallaksen mukaan lännen pakotteista kärsinyt Venäjän talous on rapakunnossa, eikä Venäjä saa lainaa edes Kiinalta.

– Eli kuinka he saavat rahaa sotakoneistoonsa? He nostavat veroja, eikä tämä ole kovin suosittu ratkaisu, hän ennusti.

Ayla Albayrak / STT