Asukasluvun huomioon ottava ilmaantuvuusluku viimeisen kahden viikon ajalta on noin 1  450 eli liki yhdeksänkertainen Suomen ilmaantuvuuslukuun nähden.

Rakveressä asuva Ülo Roonemaa, 73, uskoo, että virus jyllää Virossa vielä pitkään.

–  Pelkään, että paljon on syytä siinä, että ihmiset eivät ole itse huomanneet vaaraa. Eivät pidä valtion rajoituksista kiinni. Ottavat liian helposti asiat. Suomalaiset lienevät parempia noudattamaan sääntöjä ja ohjeita, Suomea monien ikätovereidensa tapaan puhuva Roonemaa arvelee.

Toisin kuin viime keväänä, Viroon ei ole nyt kuitenkaan julistettu poikkeustilaa.

“Rajoitusten perässä hankala pysyä”

Jos suomalaisilla on vaikeaa seurata, mitkä rajoitukset missäkin ovat voimassa, niin on myös Suomenlahden eteläpuolella, kertoo molekyylibiologiaan liittyvää väitöskirjaansa viimeistelevä Ave Eesmaa, 35.

–  Tietysti tämä on ollut rankkaa aikaa ja täynnä epävarmuutta, kun viikoittain on tullut rajoituksia tai niiden lievennyksiä. On ollut kovin hankalaa pysyä kärryillä, minkälaiset rajoitukset ovat milloinkin voimassa, Tallinnassa työskentelevä Eesmaa sanoo STT:lle.

Suomea puhuva Eesmaa on kahden alle kouluikäisen lapsen äiti ja opiskelee työnsä ohella lääketiedettä yliopistossa.

–  Arki on nyt täysin erilaista, mutta oma elämäni ei ole yhtä huonoa kuin monilla. Perheemme taloudellinen tilanne ei ole kovin paljon muuttunut ja lapset ovat päässeet yhä päivähoitoon, Eesmaa kertoo.

–  Lasten harrastustoiminta ei ole toiminut säännöllisesti, eikä normiarki toimi. Jos tarvitsen lääkärin apua, saisinko sitä, kun lähes kaikki sairaalat ovat täynnä (koronapotilaita), hän kuitenkin pohtii.

Eesmaa kertoo, että nyt määrätyt rajoitukset ovat kovimmat tänä vuonna, mutta viime vuonna maaliskuusta toukokuun alkuun määrätyt rajoitukset olivat kovemmat.

–  Silloin oli poikkeustila virallisesti voimassa, mutta nyt sitä ei ole julistettu. Epäilen, ettei sitä tulekaan, mutta katsotaan, Eesmaa sanoo.

Eesmaan mukaan viime keväänä lähes koko Viron yhteiskunta oli suljettuna.

Ihmiset ovat väsyneitä

Roonemaa ja Eesmaa kertovat, että virolaisten keskuudessa on ollut havaittavissa koronaväsymystä.

–  Virossa on korostettu, että vielä pitäisi jaksaa muutama viikko tai kuukausi, mutta tilanne vain pahenee. Varmaan monista tuntuu, ettei tämä lopu ikinä tai ettei rajoituksista ole hyötyä. Viime kesänä tuntui, että pandemia meni ohi ja tilanne on hallussa. Sen jälkeen on varmaan ollut todella vaikeaa hyväksyä, ettei pandemia todellakaan ole ohi, Eesmaa sanoo.

Roonemaa sai hiljattain ensimmäisen koronarokotteen. Myös Virossa on ensin rokotettu terveydenhuollon ammattilaisia ja riskiryhmiin kuuluvia. Hän sanoo, että rokotukset olisivat voineet olla paremmin järjestettyjä. Sunnuntaina ensimmäisen rokoteannoksen oli saanut lähes 81  000 ihmistä.

–  Vaikka Virossa on hyvät sähköiset järjestelmät käytössä, ongelma on siinä, että suurin osa riskiryhmään kuuluvista ihmisistä ei osaa käyttää niitä, kuten vanhukset, Eesmaa kertoo.

Eesmaan mukaan Tallinnassa rokotukset ovat edenneet nopeasti, mutta maaseudulla on kuntia, joissa ei ole vielä lainkaan rokotettu.

–  Rokotusvauhti nopeutuu nyt, mutta etenee liian hitaasti, Eesmaa kiteyttää.

Virossa vaihtui hiljattain hallitus, kun pääministeri Jüri Ratas erosi korruptioskandaalin vuoksi. Uusi pääministeriKallas on joutunut kovaan paikkaan heti alkutaipaleella.

–  Hallitus vaihtui huonoon aikaan. Edellisellä hallituksella jäi paljon tekemättä ja uusi hallitus tuli niin nopeasti tilalle, että vaikea sanoa miten se on pärjännyt. En syytä uutta hallitusta, Roonemaa sanoo.

Eesmaan mielestä nykyinen hallitus on hoitanut pandemiaa “suhteellisen hyvin”.

–  Varmaan tilanne voisi olla parempi, jos hallitus olisi ottanut selvempiä askeleita aikaisemmin, Eesmaa pohtii.

Tallinna on nyt hiljainen

Suomen Viron-suurlähettiläs Timo Kantola kertoo, että Tallinna on nyt hiljainen paikka, mutta vielä kuukausi sitten elämä oli hyvin tavanomaista.

–  Kauppakeskuksissa oli alennusmyyntejä ja valtavasti väkeä, parkkipaikat täynnä. Silloin oli aika rento meininki, mutta se on hiljentynyt viimeisen parin viikon aikana. Nyt ei ole kuitenkaan samanlainen tilanne kuin viime keväänä, jolloin kaupunki näytti autiomaalta, kun esimerkiksi vanhassakaupungissa käveli.

Kantola kertoo, että kauppakeskusten sulkemisen seurauksena isot ruokamarketit täyttyivät asiakkaista.

Tallinnassa tartuntoja on ollut paljon Lasnamäen kaupunginosassa, joka on vahvasti venäjänkielinen. Tartuntoja on ollut paljon myös Tallinnan naapurikunta Maardussa, jossa asuu paljon venäjänkielistä väestöä.

Tallinnassa todettiin uusia tartuntoja sunnuntaina 413, kertoo Viron yleisradio ERR.

–  Näillä luvuilla olisi väärin sanoa, että tartunnat olisivat vain venäjänkielisen väestön keskuudessa. Luvut ovat niin suuria, että virusta on joka puolella Tallinnaa.

Tietyt alueet Virossa ovat selvinneet tilanteesta paremmin. Esimerkiksi Itä-Virumaalla on saatu tartuntalukuja laskuun, vaikka siellä ne olivat välillä hyvin korkeita Narvan suunnalla, Kantola sanoo.

Terveydenhuolto tiukoilla

Kantolan mukaan tilanne on siinä mielessä kriittinen, että Viron terveydenhuollon resurssit ovat äärimmillään.

–  On tiedossa, että terveydenhoitoalan opiskelijoita on siirretty paljon työtehtäviin. Opiskelumaailmasta ei hirveän paljon lisää henkilöresursseja löydy, hän sanoo.

Virolaismediassa on aika-ajoin esitetty ajatuksia, että ulkomailla työskenteleviä terveydenhuollon ammattilaisia hankittaisiin takaisin Viroon.

–  Se tuli viime viikolla taas jossain kommentissa esille. En osaa arvioida, missä määrin sellaista valmiutta on, Kantola taustoittaa.

Suurlähettiläs on huolissaan siitä, mitä seuraavien 2–3 viikon aikana tapahtuu, jos sairaalat täyttyvät lisää. Sunnuntaina sairaalahoidossa oli 693 potilasta, joista 67 tarvitsi tehohoitoa. Kantola kiinnittää huomiota siihen, että nykyiset rajoitukset ovat voimassa vain kuukauden.

–  Ymmärrykseni on, että kapasiteetin yläraja on 900–1  000 vuodepaikkaa. Toinen asia on, riittääkö henkilöstö. Siinä on ehkä vielä tiukempi tilanne, hän sanoo.