Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

VM:ltä terveiset vaalikentille: 2 mrd:n sopeuttamistarve voimassa – työllisyysaste nousee 73,6:een mutta putoaa jälleen

Lehtikuva / Vesa Moilanen
VM:n ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen julkistuksessa Helsingin Säätytalossa tänään.

Valtiovarainministeriö (VM) helmikuun alussa julkaisema virkamiespuheenvuoron mukaan puolen prosentin ylijäämän saavuttaminen edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista nopeavaikutteisin sopeutustoimin jopa 2 miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kyse olisi lähinnä leikkauksista, sillä verotukseen puuttumista pitäisi ministeriön mukaan varoa, jottei työllisyys tai talouskasvu vaarannu.

Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo on kuitenkin katsonut, ettei veroja tarvitse korottaa eikä leikkauksia tehdä, jos ensi vaalikaudella päätetään uudistuksista työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin.

Myös moni muu puolue on vaalien alla ollut optimistinen sen suhteen, että työllisyysaste voisi nousta 75 %:iin.

Kansainvälinen ympäristö haasteena.

Tänään valtiovarainministeriö julkaisi taloudellisen katsauksensa, jonka mukaan työllisyysaste saadaan kohoamaan 73,6 %:iin vuoteen 2021 mennessä. Sen jälkeen se kuitenkin kääntyy jälleen laskuun ja olisi tulevan vaalikauden loppupuolella 73,3 prosenttia.

Suomen talouskasvu hidastuu selvästi nousukauden jälkeen. Talous kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2019 ja hidastuu lähivuosina alle 1 ½ prosentin vuosikasvuvauhtiin.

Yksityisen kulutuksen nopeana jatkuva kasvu tukee BKT:n kasvua ennustejaksolla. Talouskasvua hidastaa kansainvälinen ympäristö, joka on aiempaa haastavampi. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin.

Ikääntyminen vaikuttaa työllisyyden kasvumahdollisuuksiin.

Julkinen talous tasapainottuu vuosikymmenen vaihteessa. Julkisen talouden sektoreista valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä.

Taloudellisen katsauksen mukaan julkinen talous alkaa jälleen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) kääntyy kasvuun.

Suomen viennin kasvua hidastaa ennustejaksolla maailmankaupan hidastuva kasvu. Vientikysynnän kehitystä varjostaa erityisesti euroalueen vaisu talouskasvu. Maailmantalouden kasvu hidastuu laajalla rintamalla.

Demokraatti kysyi VM:n osastopäälliköltä, ylijohtaja Mikko Spolanderilta, miksei työllisyysaste voisi heidän ennusteensa mukaan nousta enempään kuin 73,6:een?

– Näyttäisi siltä, että tuotannon kasvu antaa eväät tämäntyyppiselle tuotannon kysynnälle, joka tällä väestörakenteella johtaa 73 prosentin työllisyysasteeseen vuonna 2023, Spolander vastaa.

Julkista taloutta ja samalla talouden kasvumahdollisuuksia heikentää nimenomaan väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosittain eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja. Pitkällä aikavälillä ikääntyminen vaarantaa julkisen talouden kestävyyden.

Entä jos tuleekin taas yllätyksiä?

Kuinka paljon yllättäisi, jos työllisyysaste nousisikin 75:een, yllätyksiä kuitenkin koettiin tälläkin vaalikaudella?

– Tämän hallituskauden aikana voi sanoa, että kuvio oli aika tavalla samanlainen kuin oppikirjoissa eli taantumasta noustaan ulkomaankaupan kautta. Sen jälkeen alkoivat investoinnit kasvaa ja vasta sitten reagoi työllisyys. Eli tuottavuuden kasvu oli ripeää vuosina 2016 ja 2017. Sen jälkeen työllisyys alkoi kasvaa 2017 lopulla ja tuottavuuden kasvu hidastui. Kun me katsomme useamman vuoden yli tätä tilannetta, niin tällä talouden kasvulla meidän olisi suurin piirtein pitänytkin nähdä tämäntyyppistä työllisyyden kohenemista. Toki nyt vain ajoitus oli erilainen.

– Jatkon kannalta, jotta päästään 75 prosentin työllisyysasteeseen, niin kyllähän meidän täytyy sitten nähdä tavallaan talouskasvua enemmän kysyntää työllisyydelle. Meidän täytyisi jotenkin nähdä, että maailmantalous kasvaakin sitten taas ihan tervettä nopeaa vauhtia ja meidän kilpailukyky säilyy niin hyvänä, että me saamme sitten hyödynnettyä maailmantalouden kasvun. Sitä kautta syntyy työvoimalle kysyntää, koska maailmantalouden kasvun kautta myös yritykset investoivat.

Kuten todettua, maailmantaloudessa on kuitenkin jo nyt havaittavissa hiipumisen merkkejä. Sen vuosi Mikko Spolander summaakin, ettei ilman ripeämpää kasvua työllisyysaste ei nouse 75 %:iin.

Virkamiespuheenvuoro yhä ”kuranttia tavaraa”.

Spolanderin viesti poliitikoille, jotka puhuvat 75 %:n työllisyysasteen noususta on se, että
pelkkien suhdanteiden tai suhdannevaihtelun avulla ei päästä sellaisiin työllisyystavoitteisiin, jotka olisivat tarpeen julkisen talouden rahoituksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.

Pitäisikin pystyä tekemään uudistuksia työ-, hyödyke- ja asuntomarkkinoilla, kaupunkirakenteisiin ja liikenneinfraan sekä talouteen ylipäänsä. Nämä kaikki edesauttaisivat työpaikkojen syntyä ja työvoiman liikkuvuutta.

– Sitä kautta me saisimme siitä olemassaolevasta potentiaalista, siitä väestöstä mikä on työikäisiä käytettävissä enemmän irti, Spolander sanoo ja puhuu samalla myös työperäisen maahanmuuton tärkeydestä.

Eli toisaalta tarvitaan tulevaisuusinvestointeja mutta toisaalta täytyisi kuitenkin myös kasvattaa puskureita?

– Lyhyellä aikavälillähän me lähdimme siitä, että koska talouden kasvu vielä on näinkin hyvää kuin se on,…niin tämä olisi nyt se hetki, jolloin niitä puskureita pitäisi kasvattaa. Mutta pitkän aikavälin haasteet pystytään taklaamaan vain sillä, että me saamme kasvatettua talouden tuotantopotentiaalia ja toisaalta saamaan olemassaolevasta potentiaalista enemmän irti.

Kun VM:n helmikuinen virkamiespuheenvuoro esitti julkisen talouden vahvistamista nopeavaikutteisin sopeutustoimin parilla miljardilla ensi vaalikaudella, Spolanderin mukaan mikään ei ole tässä suhteessa muuttunut.

– Me olemme edelleen sitä mieltä, että se virkamiespuheenvuoro on aivan kuranttia tavaraa tämänkin talousennusteen jälkeen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
17.9.2020
Työtöntä kannattaakin auttaa eikä rangaista – uusi malli ei ota heiltä, joilla ei ole otettavaa
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE