Ensimmäistä esitteli budjettipäällikkö Mika Niemelä.

– Kiitos myös poliittisille päätöksentekijöille. Olette tarjonneet miljardeja motivaatiosyitä tähän meidän työmme taustaksi. Ehkä vähempikin olisi riittänyt, Niemelä täräytti tilaisuuden alkupuolella kiiteltyään ensin virkamiehiä raportin eteen tehdystä työstä.

VM tarkastelee keinoja julkisen talouden näkökulmasta useista näkökulmista. Raportti rakentuu kuudesta teemasta ja neljästä poikkileikkaavasta kokonaisuudesta. Jälkimmäisiin lukeutuvat indeksisidonnaiset menot, toimintamenot, avustukset ja julkiset hankinnat.

– On ehdotettu sentyyppistä lähestymistapaa, että heikommassa asemassa olevien eli elämistä turvaavat indeksiin sidotut määrärahat jätettäisiin säästötoimien ulkopuolelle. Muutoinkin indeksikokonaisuudessa olisi ehkä hyvä tarkastella vaihtoehtoa, jossa tehtäisiin jonkinlainen indeksijäädytys, -jarru, joka voisi esimerkiksi olla yhden prosenttiyksikön suuruinen tulevien neljän vuoden aikana.

Tällaisella jarrulla voitaisiin Niemelän mukaan vahvistaa julkista taloutta seuraavan neljän vuoden aikana noin 1,4 miljardilla eurolla.

VALTIONAVUSTUKSET muodostavat budjettipäällikön mukaan liki 4 miljardia valtion talousarviosta. Raportissa ehdotetaan, että avustusten vaikuttavuuden tarkastelua ja mahdollisuuksia koota valtionavustustoimintaa nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Niemelä totesi, että tällä keinoin voitaisiin saada sopeutettua ”useamman satamiljoonaa euroa”.

Julkisista hankinnoista VM on tilannut erillisen selvityksen. Sen mukaan muuttamalla lainsäädäntöä kilpailumyönteisemmäksi ja in-house-toimijoiden käyttöä rajoittamalla olisi saavutettavissa 270-490 miljoonan euron säästöt.

Kuusi VM:n kartoitukseen määrittelemää teemakokonaisuutta ovat 1. yleinen järjestys, turvallisuus, maanpuolustus ja ulkoasiainhallinto, 2. koulutus, osaaminen, kulttuuri sekä liikunta ja nuorisotyö mukaan lukien opiskelijoiden tukeminen, 3. sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvointialueiden talous, 4. sosiaaliturvaetuudet, 5. maa- ja metsätalous, ympäristö ja luonnonsuojelu ja 6. elinkeinoelämä, liikenne, asuminen ja rakentaminen.

Ensimmäisestä teemasta Niemelä nosti säästökohteina esiin kehitysyhteistyömäärärahat.

– Voisimme Suomena lähestyä OECD:n keskiarvoa, jonka yläpuolella tällä hetkellä olemme.
Näin voisi Niemelän mukaan saada 200-300 miljoonan euroa säästöjä.

Toisesta teemasta Niemelä mainitse esimerkkinä sen, että osa toisen asteen kolmivuotisesta koulutuksesta voitaisiin muuttaa takaisin kaksivuotiseksi. Säästöä voisi tulla 100 miljoonaa euroa.

SOTE-PALVELUISTA puhuessaan Niemelä nimesi tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta luopumisen. Se voisi vahvistaa julkista taloutta noin 240 miljoonalla eurolla.

VM nostaa paperissaan esiin myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamisen. Tästä voisi saada 250 miljoonaa euron säästöt. Niistä työllistymisen vahvistumisen kautta tulisi noin 195 miljoonaa euroa.

Niemelä toi tiedostustilaisuudessa esiin myös virastojen, laitosten ja valtion toimijoiden toimintamenoihin liittyvän käyttämättömän rahoituksen. VM kokoaisi osan tästä rahoituksesta eri hallinnonaloille kehittämis- ja investointirahoitukseksi.

– Tällä usean sadan miljoonan euron kokonaisuudella pyrittäisiin vauhdittamaan valtion virastojen tuottavuuden kehittämistä siten, että tulevan vaalikauden aikana julkista taloutta pystyttäisiin vahvistamaan yli 200 miljoonalla eurolla.

JOULUKUUSSA VM julkaisi virkamiespuheenvuoron, jossa pohdittiin julkisen talouden sopeuttamistarvetta tulevalle kahdelle vaalikaudelle. Ehdotuksen mukaan seuraavalla vaalikaudella julkista taloutta pitäisi sopeuttaa kuudella ja sitä seuraavalla kolmella miljardilla eurolla.

– Tämä sopeutustarve on edelleen ajankohtainen, Niemelä vahvisti tänään.

Tämän julkaistujen kartoituksien Niemelä sanoi tarjoavan konkreettisia toimia ja vaihtoehtoja julkista taloutta vahvistaviksi toimiksi yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi. Julkisen talouden meno- ja tulorakennetta on välttämätöntä korjata.

– Rakenteet on luotu nykyistä suotuisamman väestö- ja talouskehityksen aikana. Julkisen sektorin rahoituspohja ei riitä ylläpitämään kaikkia julkisen sektorin tehtäviä, joita juuri tällä hetkellä hoidetaan.

2008 alkaneen finanssikriisin seurauksena Suomen BKT:n kehitys ja tulokehitys siirtyivät alemmalle uralle menokehityksen jatkuessa ylemmällä uralla. Suomi on velkaantunut merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana.

Budjettitalouden menot ovat olleet yhtäjaksoisesti alijäämäisiä 15 vuotta vuodesta 2009 alkaen. Niemelä muistutti, että ilman uusia päätöksiä valtiontalouden alijäämä on vuosittainen arviolta 10 miljardia ilman uusia toimenpiteitä.

VM:N tuore kartoitus käsittelee julkista taloutta kokonaisuutena eli tarkastelussa on koko julkinen sektori, valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot. Mitään osa-aluetta ei Niemelän mukaan tulisi rajata tarkastelun ulkopuolelle.

Julkista taloutta vahvistava vaikutus voi syntyä niin menojen alentamisesta, maksutulojen lisäyksestä, omaisuustulojen kasvusta kuin työnteon kannustimien parantumisesta ja siitä seuraavasta työllisyyden kasvusta.

Niemelän mukaan VM:n vero- ja rakennekartoituksen keinot ovat osin päällekkäisiä ja osin toisilleen vaihtoehtoisia. Kyseessä ei ole sellaisenaan toimeenpantava listaus.

– Tämä ei siten ole säästölistaus. Tämä on vaihtoehtoinen toimintapaletti, tarjotin eri kokonaisuuksia. Me toivomme, että pystymme tällä valaisemaan poliittista päätöksentekijää päätöksenteon hetkellä. Tämä tarjoaa tiettyjä mahdollisuuksia, joilla vahvistetaan taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä siten, että myös tulevien sukupolvien edellytykset ovat turvatut. Kaikki on edelleen meidän omissa käsissämme.

– Toimien keskinäisen vaihtoehtoisuuden ja ristikkäisvaikutuksen vuoksi niiden kokonaismittaluokkaa ei myöskään ole mielekästä laskea yhteen, Niemelä ohjeisti.

VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen toivoi, ettei VM:n toimintapalettia heti tyrmätä vaan siitä keskustellaan rakentavasti ja ratkaisuja etsivästi.

– On ihan selvää, että julkisen talouden tilanne on nyt juuri sellainen, että voi olla, että tämän sukupolven täytyy jostakin vähän luopua hetkeksi, jotta lapsilla on hyvinvointivaltio.

Majasen kommentti lisätty kello 13.18. Otsikkoa muokattu kello 13.50.