Sopimuksen myötä Stora Enson paperiliittolaiset saavat noin viiden prosentin palkankorotukset kahdelle ja puolelle vuodelle. Tämä oli metsäteollisuudessa ensimmäinen avaus sen jälkeen, kun työnantajaliitto Metsäteollisuus ry ilmoitti irtautuvansa tes-toiminnasta.

Kiander ei itse ollut neuvottelupöydässä mukana, mutta Heinolan tehtaan väki pidettiin tilanteesta jatkuvasti ajan tasalla. Aallotuskartonkia valmistava tehdas työllistää reilut 200 ihmistä, joista paperiliittolaisia on vähän yli 150.

– Sai tietysti vähän jännittää lopputulosta niin kuin aina. Monenlaisia pelkoja oli, joten siihen nähden pitää olla tyytyväinen. Kyllä tuon sopimuksen kanssa voi elää, hän toteaa Demokraatille SAK:n edustajiston kokouksessa.

– UPM:n ja Stora Enson ajatusmaailmat eroavat toisistaan niin paljon. Paperiliiton ja Storan Enson neuvotteluissa oli kaksi osapuolta, joista molemmat halusivat päästä sopimukseen. Aiemmin tuntui välillä, että Metsäteollisuus ry ei välttämättä aina halunnut sitä.

Paperiliiton solmima työehtosopimus päättyy 31. joulukuuta.

– Voi olla aikamoista rytinää vuodenvaihteessa. Pelkään, että ei tästä millään ilman lakkoja selvitä. Sehän näyttää ihan väistämättömältä. Se, joka tekee sopimuksen, saa työrauhan, Kiander huomauttaa.

Hän tarkoittaa lähinnä tilannetta metsäyhtiö UPM:ssä. Paperiliiton ja UPM:n neuvottelut yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta eivät ole käynnistyneet vieläkään.

– UPM on ilmoittanut, että mitään tessin jälkivaikutusta ei ole. Vuoden alkaessa luottamusmiehillä ei ole mitään asemaa, ei ole työvuorojärjestelmiä, ei oikeastaan yhtään mitään. En ymmärrä, miten tehdas voisi pyöriä tuossa tilanteessa.

Kiander on ehdottomasti sitä mieltä, että työmarkkinoiden murroksessa luottamusmiehen asema on saatava ehdottomasti lakiin.

– Luottamusmiesjärjestelmän pitää olla lailla turvattu, ettei olla kuin villissä lännessä, jossa voidaan kyykyttää miten vain.

Työmarkkinoilla on käyty jonkinasteista kinaa siitä, oliko Paperiliiton ja Stora Enson työehtosopimus päänavaus, jonka mukaan palkankorotukset määräytyvät. Tuliko siis tehtyä hyvä diili muidenkin kannalta?

– Se vaihtelee. On aloja, joille tämä oli varmaan ihan hyvä avaus ja aloja, jotka tulevat vaatimaan ja ehkä saamaankin vähän enemmän. Mutta ehkä tämä oli avauksena kaikille ihan hyvä, Kiander pohtii.

Hänen mielestään julkisella sektorilla on varmasti oikeutettuja isoja vaatimuksia.

– Mutta miten ne ovat toteutettavissa, on eri juttu. Veroillahan niitä maksetaan, ja ei niitä oikein kukaan haluaisi nostaa.

Yrityskohtaisten työehtosopimusten tekemisen osaamisesta on noussut huoli. Kiander jakaa sen.

– Ei pienissä firmoissa voi olla osaamista millään. Ne tulevat pöytään tyhjällä paperilla ja kuulemma monet ovat pyytäneet Paperiliitosta neuvoja, miten neuvotellaan. Useat ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat voineet aina vain allekirjoittaa yleissitovan sopimuksen.

Hän arvioi, että jos yrityskohtainen sopiminen laajenee, monella alalla voi olla katastrofi edessä.

– On vaikea tehdä sopimusta, jos kummallakaan puolella ei ole vahvaa osaamista sen synnyttämisessä.

Tiina Kuusisto pitää huolta noin 50 ravintolan työntekijöiden oikeuksista.

Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Tiina Kuusisto ei halua edes ajatella sellaista tilannetta, että yrityskohtainen sopiminen tulisi myös Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimusaloille.

– En pelkää sitä, koska en usko, että sellainen tulee, mutta kuka tietää.

Tamperelainen Kuusisto työskentelee pääosin opiskelija- ja henkilöstöravintoloista koostuvassa Juvenes-yrityksessä, jolla on noin 50 ravintolaa Helsingistä Ouluun. Hän toimii varsinaisessa työssään kassatarjoilijana Tampereen yliopiston ravintolassa.

Majoitus- ja ravintola-alan työehtosopimus päättyy maaliskuun lopulla, mutta ammattiliitto kiertää jo nyt kysymässä kentältä, mitä neuvotteluista halutaan.

– Kunnon palkankorotukset tulevat ykkösenä. Jäämme palkoissa koko ajan jälkeen. Koronan takia moni työnantaja on sitä mieltä, että ei ole varaa maksaa, Kuusisto kertoo.

Tosiasia on hänen mukaansa kuitenkin se, että isoilla firmoilla rahaa on kyllä. Ongelmana ovat “Peten pubit”, jotka istuvat myös työnantajaliitto MaRan pöydässä palkoista päättämässä.

– Nyt on tekohengitetty firmoja, joilla ei ole ollut ilman koronaakaan elämisen edellytyksiä. Silti ne ovat vaikuttamassa palkankorotuksiin.

Kelpaisiko Paperiliiton ja Stora Enson avaus palkankorotuslinjaksi?

– Periaatteessa pitäisi saada enemmän, jos haluamme edes lähestyä palkoissa heidän tasoaan, Kuusisto painottaa.

Hän huomauttaa, että omassa yrityksessä, Juveneksessa, ei tehdä ilta- ja yövuoroja, joten työntekijät jäävät paitsi tärkeistä lisistä. Se näkyy siinä, miten pärjää nyt arjessaan ja se tulee näkymään eläkkeissä monen sadan euron erona muihin lisiä saaviin.

PAMilainen kenttäväki haluaa tukea myös jaksamiseensa, taukoja on aivan liian vähän. Työntekijöiden määrä alalla on pienentynyt dramaattisesti koronan takia, Juvenes-yhtiössäkin vajaasta 300 työntekijästä reiluun 200:een.

– Työnantajat eivät uskalla ottaa kauhean isoa määrää porukkaa töihin, koska eivät tiedä, miten epidemia tästä etenee. Se johtaa siihen, että töissä olevat ovat paineissa liiallisen työkuorman takia ja lomautettuna olevat stressaantuvat, Kuusisto kuvailee.

Hän on itse mukana tulevissa palkkaneuvotteluissa MaRan sopimusalatoimikunnassa “taistellen porukan oikeuksista”.

Julkisuudessa on väläytelty koronapassia työntekijöille. Kuusiston mukaan siitä ei ole vielä palvelualoilla liiemmin keskusteltu.

– Jotkut työntekijät ovat kysyneet, että “onko minun pakko olla töissä tuon kanssa, kun tuo ei ole rokotettu”. Osan mielestä pitäisi olla rokotukset kunnossa, toisten mielestä ei.

Kuusisto ymmärtää pelon, varsinkin, jos työntekijällä on joku riskiä kasvattava sairaus taustalla, mutta muistuttaa syrjivän keskustelun vaarasta.

Kianderin mielestä tehtailla koronapassia olisi vaikea vaatia.

– Tehtaat voisivat pysähtyä, on niin vähän porukkaa jo muutenkin. Ei ole varaa jättää ketään portin ulkopuolelle.

Hän tietää, että esimerkiksi Itävallassa Stora Enso vaatii työntekijöiltään koronapassia tai tuoretta negatiivista testitulosta.

Työntekijöiden palkkojen avoimuutta koskevaan lainsäädäntöön esitetään muutoksia. Sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi muun muassa oikeus saada mahdollisen syrjinnän arviointia varten toisen työntekijän palkkatietoja suoraan työnantajalta. Kuusisto kannattaa palkkojen avoimuuden lisäämistä.

– On se kummaa, että palkka on sellainen tabu.

Kiander pitää kysymystä aika hankalana. Hänen mukaansa paperiteollisuudessa periaatteessa tehtäväkohtaiset palkat ovat aika hyvin tiedossa. Niiden päälle tulee pieni henkilökohtainen osaamiseen perustuva osuus.

– Meillä siinä osuudessa naiset ovat pärjänneet ihan hyvin.