– Yrityksen työnantajapolitiikka on ay-vastaista ja toimihenkilöille ei enää haluta tehdä työehtosopimusta. Yrityksen harjoittama yksisilmäinen, menneisyydestä kumpuava isäntävaltaan nojaava työantajapolitiikka voi aiheuttaa häiriöitä työmarkkinoille. Yhtiön omistajien ja asiakkaiden onkin syytä lähettää vahva viesti yhtiön johdolle, että ideologian toteuttaminen muiden rahoilla ei ole hyväksyttävää, hän totesi puheessaan SAK:n edustajiston kokouksessa.

Paperiliiton ja Storan avauksen merkitystä tuleville neuvotteluille on arvioitu monin tavoin. Eloranta huomautti, että EK:lainen työnantajakenttä vähätteli sen merkitystä.

– Siellä puolen taidettiin säikähtää sopimuksen palkankorotuksia, noin 5 % kahdelle ja puolelle vuodella. Etelärannan laskukoneessa luvut taitavat olla aika lailla pienempiä ja siksi oli kiire nollata yrityskohtaisen sopimisen vaikutusta. Toki kyseessä on myös hegemonian osoittaminen – EK liittoineen on vahvasti hellinyt ajatusta Teknologiateollisuuden johtamasta työantajakoordinaatiosta työehtosopimuskierroksilla. Sitä valtikkaa ei haluttaisi mihinkään muualle luovuttaa.

– Ja jos veikata saa, niin alemmalla kustannusvaikutuksella kuin Paperiliiton avaus. Siinä näyttää olevan käsikirjoitus tulevalle kierrokselle. Työntekijäpuolelta on toki todettu, että sitoutumista tähän ei ole ja että merkeistä, tolpista, ankkureista ja lattioista mennään ohi ja yli että heilahtaa. Alituksiakin saattaa olla edessä, valitettavasti.

– Ay-liikkeen on huolehdittava, että palkansaajat saavat työehtosopimusten turvan ja ostovoiman kehittymisen palkankorotuksista. Meidän voimamme on aina ollut ja tulee aina olemaan yhtenäisyydessä. Siksi meidän on pyrittävä yhtenäisyyteen ja solidaarisuuteen.

Eloranta pitää sinänsä onnettomana, että työnantajilla ja ay-liikkeellä ei ole yhteistä käsikirjoitusta työmarkkinoiden toiminnan kehittämisestä ja työehtosopimustoiminnan uudistamisesta.

– Työnantajan strategia on ollut repiä rakenteet, hylätä sopimukset, pyrkiä omavaltaisuuteen. Se on surullista, koska se johtaa vain syvemmälle vastakkainasetteluun.

Hän pohtii, joko tämän tes-kierroksen jälkeen olisi aika kypsä ryhtyä yhdessä tekemään käsikirjoitusta suomalaisille työmarkkinoille.

– Käsikirjoitusta, joka perustuu yhteisille sopimuksille, osapuolten kunnioitukselle, osapuolten olemassaolon tunnustamiselle ja pyrkimykselle saada aikaa kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia.

Eloranta otti edustajiston puheessaan kantaa julkisuuden keskusteluun työvoimapulasta.

SAK:n tuoreesta luottamushenkilöpaneelista käy ilmi, että rekrytointiongelmia on useammin työpaikoilla, joilla on huono maine työnantajana. Hyvämaineisista työpaikoista 59 % prosentilla on ollut rekrytointivaikeuksia, huonomaineisista 86 prosentilla.

– On turha valitella työvoimapulaa ja syytellä työttömiä työhaluttomiksi, jos omassa toiminnassaan ei ole halunnut muutoksia tehdä. Kuten sanotaan: hyville työntekijöille löytyy aina töitä. On myös niin että hyville työnantajille ja hyviin töihin löytyy aina työntekijöitä, Eloranta painottaa.

Eloranta muistutti, että edelleenkin osatyökykyisten, maahanmuuttajien ja ikääntyneiden on vaikea löytää paikkaansa työmarkkinoilta. Työnantajien asenteissa ja kyvyssä rekrytoida erilaisia ihmisiä on vielä paljon parantamisen varaa.

– Potentiaalia on, mutta nyt vaaditaan työnantajilta rytmin muutosta: enemmän omaa vastuunottoa ja siitä, että oma organisaatio kykenee rekrytoimaan, vastaanottamaan, perehdyttämään ja kouluttamaan uusia, erilaisiakin työntekijöitä. Työelämän monimuotoisuudesta on puhuttu paljon, nyt olisi tekojen aika.

SAK on ehdottanut ja ehdottaa edelleen, että työntekijöiden mahdollisuuksia työaikajoustoihin parannetaan.

– Nyt työajat joustavat työnantajan tarpeista, tulevaisuudessa niiden pitää joustaa myös työntekijän tarpeesta. On otettava rohkea ja pitkä askel kohti työntekijöiden työaika-autonomiaa. Kun työnantajat päästävät irti menneestä patruunamentaliteetista, niin he huomaavat tämän uudistuksen olevan win–win-ratkaisu. Lisää valtaa työntekijöille heidän omasta työajastaan on tulevaisuuden ratkaisu.

Eloranta painotti puheessaan, että vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työn ja muun elämän hyvä yhteensovittaminen lisää tutkitusti työntekijän hyvinvointia ja parantaa työssäjaksamista. Hänen mielestään nyt on aika toteuttaa kokeilu, jossa yli 55-vuotiaille palkansaajille tulisi subjektiivinen oikeus työajan lyhentämiseen omalla kustannuksellaan.

– Myöhempi eläköityminen, vähemmän tarvetta työkyvyttömyyseläkkeelle, parempi työssä jaksaminen, kohoava työhyvinvointi ja tuottavuus on sellainen täyskäsi, jonka pitäisi työnantajaakin kiinnostaa. Onko uskallusta lähteä katsomaan kortit?

Hänen mielestään nykyistä vuorotteluvapaajärjestelmää tulisi myös kehittää suuntaan, joka mahdollistaisi osa-aikaisen työskentelyn, työuran huokoistamisen ilman, että side työelämään kokonaan katkeaa. Tämä malli tarjoaisi myös työttömille mahdollisuuden osa-aikaiseen työhön.

Eloranta otti kantaa koronapassiin, jota tarjotaan myös työelämään.

– Jopa niin kovilla ehdoilla, että passittomat voisi lomauttaa. SAK ei tätä ole hyväksynyt. Rokotustieto on luottamuksellinen terveydentilatieto, eikä yksityisyyden tietosuojaa pidä kevein perustein horjuttaa. Kysymys on myös aina siitä, mitä tietoja seuraavaksi työnantaja vaatii, jotta työtekijä saa tehdä työtään ja ansaita elantonsa.

Eloranta painotti, että SAK kannattaa rokotuksia ja rokottautumista: Jokaisen, jolla on mahdollisuus ottaa rokote tulee se ottaa, oman ja erityisesti muiden terveyden vuoksi. Ja ihmisten toimeentulon vuoksi.

– Talouden alasajaminen taudin hillitsemiseksi on kallista, puhumattakaan taudin aiheuttamista inhimillisistä kärsimyksistä ja menetyksistä. Ja kuinka turhauttavaa täytyy olla terveydenhoidon henkilökunnalla, jotka rokottamattomia hoitavat. Huuhaatiedon ja hopeavesihumpan ei saa antaa sekoittaa ihmisten mieliä. Pakko kuitenkin vain kasvattaisi vastakkainasettelua ja voisi johtaa muihin ongelmiin niin yhteiskunnassa kuin työpaikoillakin.