– Vähän vaikea on tapella, kun silmät ovat sidottuna, Kasvi sanoo.

Kasvi osallistui sote-pisteistä käytyyn keskusteluun eduskunnassa torstain kyselytunnilla. Syynä olivat ministeri Annika Saarikon (kesk.) puheet maksuperusteena käytettävän tiedon anonyymiydestä, jotka alkoivat kuulostaa konsulttipuheelta.

– Minua alkoi häiritä se, ettei ole ensimäinen tai toinen kerta kun anonymisaatiota käytetään taikasanana. Se on vaikea tehdä hyvin. Jos anonymisointi tehdää niin, ettei yksilökohtaista tietoa pysty enää mitenkään palauttamaan, ei tiedolla helposti ole enää kontekstin puuttumisen vuoksi myöskään käyttöarvoa.

Tietoturvakysymykset ulottuvat Kasvin mukaan pitkälle tulevaisuuteen, koska tietokoneiden laskentateho näyttäisi edelleen kasvavan Mooren lain mukaisesti. Se pitäisi huomioida tiedon suojauksessa.

– Vihamielinen taho voi tulevaisuudessa kyetä penkomaan massasta yksilötietoja vaikka se ei juuri nyt siihen kykenisi.

Sosiaali- ja terveysministeriön esimerkkimateriaalin mukaan ihmisiä pisteytetään rahoitusjärjestelmässä esimerkiksi eri sairauksille määriteltyjen matemaattisten kertoimien avulla. Materiaalin mukaan esimerkiksi mielisairauden (ks. kuva) kerroin on 0,499, alikoulutuksen 0,204 ja työkyvyttömyyden 0,558.

Kasvin mukaan teknologian kehitystä pitää ennakoida samalla tavoin kuin peliteollisuudessa, koska soten ICT-järjestelmät ovat vuosien projekti. Pc-pelejä suunnitellaan tietokoneille, jotka ovat markkinoilla siinä vaiheessa, kun peli on valmis.

Myös dataa hyödyntävän tekoälyn osuus tulee kasvamaan. Kasvin mukaan Meilahden sairaalassa käytetään keskosten hoidossa jo IBM:n Watson-tekoälyä, ja tekoälyn käyttö leviää tulevaisuudessa muuallekin terveydenhuoltoon.

– Tekoäly tarvitsee dataa potilaista, mutta sijaitsevatko palvelimet Euroopassa vai esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa on erilainen lainsäädäntö?

Kasvi toivoisi, ettei uhkiin keskittyminen johtaisi siihen, ettei mitään uskalleta tehdä. Hän kertoo oppineensa sen oman sairautensa kautta.

– Tutkijat ovat sanoneet minulle, että tämän syövän tutkimus etenee, kun koneiden laskentateho paranee ja saadaan paljon kudosnäytteitä. Se vaikutti omaan asenteeseeni, että kymmenessä vuodessa hoidot kehittyisivät paljonkin, jos tutkijat saavat sen mitä tarvitsevat.

Kasvi uskoo, että kapitaatiorahoitusmallia puuhaava hallitus tahtoo hyvää.

– Tästä niin sanotusta pisteytyksestä on muodostunut jo vahvoja mielikuvia. En ole vieläkään nähnyt mitä järjestelmä oikeasti tarkoittaisi. Odotan sen, ennen kuin annan lopullisen tuomioni.

– Hallituksen viestintä ei ole mennyt kapitaatiomallin kanssa ihan putkeen. Kysymykset ovat niin perustavaa laatua, että pidän hyvänä, että kesken olevasta asiasta keskustellaan.

Kasvi nostaa esiin kansalaisen yksityisyyden suojan ja itseään koskevan tiedon hallinnan.

– Kolmas iso kysymys on hänen mukaansa se, miten tieto saadaan mahdollisimman avoimesti lääketieteellisen tutkimuksen käyttöön eikä niin, että se jää jonkun lääkejätin omaisuudeksi.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) nosti kyselytunnilla esiin, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi paneelikeskustelussa pohtinut Kelan tietojen myyntiä tulojen toivossa. Kasvin mukaan tieto pitää paikkansa.

– Tieto on arvokasta, mutta nimenomaan siksi pitää miettiä miten siitä saadaan maksimaalinen hyöty ihmisille, joista se on kerätty. Jos tuollainen aineisto myydään, sen pontentiaali ei toteudu parhaalla tavalla. Tästä on näyttöä.