Hänen mukaansa on lähes varmaa, että Yhdysvaltain korkein oikeus joutuu ottamaan päätöksen käsittelyyn.

Pelkkä demokraattien hallitseman Coloradon päätöksen jääminen voimaan ei Trumpin presidenttihaaveita romuta, mutta liittovaltion korkeimman oikeuden päätöksellä olisi jo laajempia seurauksia.

-  Jos se olisi samansuuntainen (kuin Coloradossa), niin sitten sillä alkaa olla vaikutusta. Sen jälkeen tulisi varmasti sellainen lumipalloefekti, Heiskanen kuvailee.

Guardian-lehden haastatteleman oikeustieteen professorin Richard Friedmanin mukaan vielä ei tiedetä sitäkään, koskeeko korkeimman oikeuden mahdollinen päätös vain Coloradoa vai koko liittovaltiota.

COLORADON korkein oikeus perusteli tiistaina paikallista aikaa äänin 4-3 syntynyttä päätöstään perustuslain 14. lisäyksen pykälällä. Sen mukaan perustuslain vastaiseen kapinaan osallisia ei voida valita julkisiin virkoihin Yhdysvalloissa, mikäli he ovat aiemmin antaneet virkaan astuessaan lupauksen perustuslain puolustamisesta.

Kapinalla viitataan kongressitalon valtaukseen 6. tammikuuta 2021.

Päätös kumosi Denverin piirioikeuden aiemman päätöksen, jonka mukaan lisäys ei koske maan presidenttejä, koska virkaa ei erikseen mainita. Denveriläisoikeus oli kuitenkin todennut samalla, että todisteet viittaavat Trumpin olleen osallisena perustuslain pykälässä mainitun kaltaiseen kapinaan.

Osavaltion korkeimman oikeuden päätöksessä määrättiin jättämään Trump pois republikaanien esivaalien ehdokaslistalta. Päätös tulee voimaan vasta 4. tammikuuta eli päivää ennen kuin esivaalien ehdokaslistat vahvistetaan.

Päätöstä vastustaneet tuomarit perustelivat kantaansa muun muassa sillä, ettei Trumpia ole tuomittu oikeudessa kapinaan osallistumisesta.

TRUMPIN tiedottaja Steven Cheung kutsui päätöstä epädemokraattiseksi.

-  Teemme pian valituksen Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen ja samalla pyynnön tämän erittäin epädemokraattisen päätöksen toimeenpanon lykkäämisestä, Cheung sanoi.

Koko jupakka voi kääntyä jopa Trumpin eduksi. Heiskasen mukaan hän on kyennyt hyödyntämään aiempia syytteitään ja oikeusjuttuja taitavasti.

-  Hän on saanut niistä enemmän julkisuutta kuin esimerkiksi osallistumalla tv-tentteihin, joista hän siis päätti jäädä pois, Heiskanen sanoo.

Trumpin ehdokkuutta perustuslain lisäyksen avulla estämään pyrkiviä oikeuskäsittelyitä on ollut myös muissa osavaltioissa, mutta ainakin Minnesotassa, New Hampshiressa ja Michiganissa ne ovat kaatuneet.

Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalit järjestetään ensi vuoden alkupuoliskon aikana. Itse presidentinvaalit järjestetään ensi vuoden marraskuussa.

Elias Peltonen, Niilo Simojoki/STT