Viime vuoden lopulla Kiina lähetti ennätysmäärät sotilaskoneitaan Taiwanin saarta ympäröivälle ilmavalvontavyöhykkeelle, jota kiinalaiskoneet ovat aiemmin tyypillisesti välttäneet, kertoi AFP. Tammikuun alussa Taiwan järjesti sotaharjoitukset, joissa valmistauduttiin urbaaniin sodankäyntiin Kiinan hyökkäysjoukkoja vastaan.

Demokraattisesti johdettu Taiwan, viralliselta nimeltään Kiinan tasavalta, on hallinnollisesti itsenäinen alueensa, jota kommunistipuolueen autoritaarisesti johtama Kiinan kansantasavalta pitää kapinoivana maakuntanaan.

Euraasian vastakkaisilla puolilla sijaitsevien kahden geopoliittisesti herkän alueen välillä voi nähdä yhtäläisyyksiä. Ukraina ja Taiwan ovat molemmat suurten ja aggressiivisesti käyttäytyvien sotilasvaltojen naapureita, joiden itsemääräämisoikeus on jatkuvasti vaakalaudalla.

Taiwanilla ei Kiinan johtajien mielestä ole suvereniteettia ollenkaan, eikä Ukrainallakaan ole Venäjän johtajien silmissä ainakaan täyttä suvereniteettia, Mattlin sanoo.

Nykyajalle ominaisesti Ukraina ja Taiwan ovat ilmaisseet sympatiaa toisilleen virallisilla Twitter-tileillään julkaistuissa meemeissä, joissa valitellaan vaikean naapurin aiheuttamaa päänsärkyä.

Toisin kuin Ukraina, Taiwan ei ole kansainvälisesti tunnustettu itsenäinen valtio, vaikka sillä onkin lähes kaikki valtion tunnusmerkit, kuten omat asevoimat ja Kiinasta erillinen demokraattinen hallinto. Taiwan ei myöskään ole virallisesti julistautunut itsenäiseksi.

Piikkinä suurvaltojen lihassa

Ukrainan symbolista arvoa pönkitti Venäjän presidentti Vladimir Putin viime kesänä julkaistussa englanninkielisessä kirjeessään, jossa hän korosti Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän kansojen yhteistä historiaa, kulttuuria ja kielellistä sukulaisuutta. Putinin historiantulkintaa on pidetty tarkoitushakuisena.

- Venäjän johdolle Ukrainan tilanne tarkoittaa yhtä askelta pitkässä tappioiden sarjassa, joka pitää nyt pysäyttää. (…) Venäjä arvioi geopoliittisen asemansa heikenneen jatkuvasti Neuvostoliiton romahtamisesta lähtien, kun yksi sen entisen etupiirin tai miehitysvallan alainen maa toisensa jälkeen on liittynyt Natoon ja EU:hun, kuvaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen.

Lavikaisen mukaan Ukrainasta käydyssä keskustelussa näkyy se, että Venäjän johdossa on yhä vallalla vanhanaikainen maailmanpolitiikan ajattelutapa, jossa vain suurvalloilla on täydet vapaudet toimia ja pienemmät valtiot joutuvat kumartamaan näiden etuja.

- Venäjän johdon maailmankuvassa ainoastaan suurvallat ovat merkityksellisiä ja täysin suvereeneja toimijoita. Venäjä laskee siihen porukkaan aika harvan maan itsensä lisäksi, ainoastaan Yhdysvallat, Kiinan, Intian ja ehkä joitakin muita maita, Lavikainen sanoo.

Putin näkee Venäjän valtion syntyneen nykyisen Ukrainan alueella keskiaikaisen Kiovan Venäjän (Kiovan Rusj) valtakunnan aikana. Taiwanin merkitys Kiinalle on tuoreempaa historiallista perua, vaikka valtakunnan yhdistäminen ja yhtenäisenä pitäminen onkin Kiinan hallitsijoille ikivanha tavoite.

Taiwanin asema juontaa juurensa Kiinaa 1940-luvun loppuun repineeseen sisällissotaan.

-  (Taiwanin) symbolinen ja poliittinen merkitys syntyi vasta tasavaltalaisten vetäytyessä sinne samaan tapaan kuin Ming-dynastian viimeiset puolustajat (1600-luvulla). Taiwanista muodostui jatkuva muistutus virallisesti päättymättömästä sisällissodasta ja kommunistipuolueen legitimiteetin haastaja, Mikael Mattlin kertoo.

Aseiden hiljennyttyä molemmat osapuolet pitivät pitkään itseään oikeutettuna Kiinan hallitsijana, ja Taiwania autoritaarisesti johtaneen Kuomintang-puolueen tavoitteena oli pitkään Manner-Kiinan takaisinvalloitus.

Siinä missä Taiwanin johtajat ovat pitkälti luopuneet tästä tavoitteestaan ja maa on siirtynyt demokraattiseen hallintoon, on kommunistinen Kiina yhä jyrkästi sitoutunut jälleenyhdistymiseen – ainakin retoriikan tasolla. Mattlinin mukaan tämä on osin itse luotu tilanne, koska johtajasukupolvi toisensa jälkeen Manner-Kiinassa on korostanut yhdistymisen merkitystä. Pidemmällä aikavälillä Taiwanin yhdistymistä Kiinaan tavalla tai toisella pidetään väistämättömänä.

-  Tällaisella ajattelulla on nähty olevan hyvin pitkät perinteet. Satojen vuosien ajan on ajateltu, että kansakunta on vahva kun valtio on yhtenäinen, ja heikko kun se on hajaannuksen tilassa. Taiwan on viimeinen symboli tälle, viimeinen alue jota ei ole saatu hallintaan, Mattlin sanoo.

“Kukaan ei tiedä, tulisiko USA puolustamaan”

Toistaiseksi Kiina ei ole hyökännyt Taiwaniin, vaikka sotilaalliset jännitteet Taiwaninsalmella ovat kiristyneet useita kertoja vuosikymmenten varrella. Mahdollista sotilaallista konfliktia on ehkäissyt Yhdysvaltojen väliintulon pelote.

Yhdysvallat on jo vuosikymmenten ajan ollut sitoutunut tukemaan Taiwanin puolustusta, mutta tuon tuen tosiasiallinen muoto sotatilanteessa on jäänyt testaamatta. Yhdysvallat on ylläpitänyt strategista epämääräisyyttä, jossa se ei suoraan sitoudu puolustamaan Taiwania aseellisesti, mutta jättää sen mahdollisuuden auki.

Epämääräinen sitoumus on kirjattu myös Yhdysvaltojen vuoden 1979 Taiwan Relations Act -lakiin. Laki on osa Yhdysvaltain herkästi tasapainotettua Kiinan-politiikkaa, joka muotoiltiin silloin, kun Yhdysvallat vaihtoi diplomaattisen tunnustuksensa Taiwanin Kiinan tasavallalta Kiinan kansantasavallalle.

Nykyisin Yhdysvallat tunnustaa vain kommunistipuolueen johtaman Kiinan itsenäiseksi valtiokseen. Toisaalta se ylläpitää poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia yhteyksiä Taiwaniin ja jatkaa saaren aseistamista. Epämääräisyyden seurauksena Kiina ei voi varmuudella tietää, miten Yhdysvallat reagoisi hyökkäykseen Taiwaniin, sillä sitä ei tiedä varmuudella Yhdysvallat itsekään.

- Totuus lienee se, että kukaan ei luultavasti edes Valkoisessa talossa oikeasti tiedä, tulisiko Yhdysvallat puolustamaan Taiwania kaikissa skenaarioissa, koska tämä riippuisi niin paljon käsillä olevasta skenaariosta sekä maailmanpoliittisesta ja sisäpoliittisesta tilanteesta, kertoo Mattlin.

Mahdollinen sota Taiwanista olisi tutkijan mukaan Kiinallekin valtava riski, sillä siinä epäonnistuminen herättäisi kysymyksiä puolueen legitimiteetistä omien kansalaisten silmissä.

Samanaikaiset sodat olisivat raskas ongelma lännelle

Viime aikoina moni kommentaattori on nostanut esiin vaihtoehdoista pahimman: Ukrainan ja Taiwanin tilanteiden eskalaation täydeksi sodaksi samanaikaisesti, mikä pakottaisi Yhdysvallat ja muut länsimaat luovimaan kahden samanaikaisen jättiläiskriisin ristiaallokossa.

Tällaisen katastrofin mahdollisuuteen uskoo Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri sekä kokenut diplomaatti Carl Bildt. Project Syndicate -sivustolla julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Bildt toteaa, että “kiinalainen Taiwanin valloitus muuttaisi radikaalisti Itä-Aasian turvallisuusjärjestelmää, aivan kuten venäläinen Ukrainan valloitus kumoaisi Euroopan turvallisuusjärjestelmän”.

- Tähän mennessä ei ole täysin huomioitu sitä mahdollisuutta, että nämä tapahtuisivat samanaikaisesti enemmän tai vähemmän koordinoidusti. Yhdessä nämä kaksi valloitusta horjuttaisivat perustavanlaatuisella tavalla globaalia vallan tasapainoa ja soittaisivat kuolinkelloja diplomaattisille sekä turvallisuuspoliittisille järjestelyille, jotka ovat olleet globaalin rauhan perustana vuosikymmeniä, Bildt kirjoittaa.

Erään analyytikon mukaan Taiwaniin liittyvät jännitteet Yhdysvaltain ja Kiinan välillä ovat Aasian suurin turvallisuusriski vuonna 2022, kertoo CNBC. Välitöntä sodan vaaraa ei suomalaistutkija alueella näe.

-  Toisaalta sodan syttyminen ei ole poissuljettua ennen tämän vuosikymmenen loppua, Mikael Mattlin sanoo.

Syitä tälle on hänen mukaansa monia. Näitä ovat Taiwanin sisäisen demokratian kehitys itsenäisyysmieliseen ja Pekingiä ärsyttävään suuntaan sekä Taiwaninsalmen voimatasapainon muuttuminen Kiinalle suotuisaksi. Taiwan on aiempina vuosina pienentänyt puolustusbudjettiaan ja yrittänyt siirtyä asevelvollisuusarmeijasta kohti ammattiarmeijaa, mutta siirtymä ei ole sujunut kivuttomasti.

- Samaan aikaan Kiina on kiihdyttänyt sotilaallista varustautumistaan ja kehittänyt iskukykyään Taiwania silmällä pitäen. Kiina on harjoitellut Taiwanin miehittämistä ja muita sotilaallisia skenaarioita, Mattlin sanoo.

Kiinalla on myös syitä epäillä Yhdysvaltojen sitoutumista Taiwanin puolustukseen. Yhdysvaltojen uskottavuutta on Mattlinin mukaan viime aikoina nakertanut muun muassa epäonnistuneena pidetty vetäytyminen Afganistanista.

Samanaikaisia kriisejä ei pidetä todennäköisinä

Siihen suomalaistutkijat eivät kuitenkaan usko, että Kiina koordinoisi Venäjän kanssa ja kärjistäisi Taiwanin tilannetta samanaikaisesti Ukrainan kanssa.

– Tämä skenaario pulpahtaa esiin silloin tällöin länsimaisessa keskustelussa. Syynä on se, että tiedostetaan millainen haaste se olisi resurssienjaon kannalta, jos kaksi aggressiivista suurvaltaa lähtisi toimimaan herkällä alueella, sanoo UPI:n Jyri Lavikainen.

Lavikaisen mukaan tällaisessa keskustelussa riskinä kuitenkin on se, että länsimaat projisoivat omat heikkoutensa vastapuolen strategiaksi.

- Ensinnäkin jotta tällainen tapahtumaketju syntyisi, molemmilla (Kiina ja Venäjä) pitäisi olla intressi ratkaista kriisi sotilaallisesti. Molemmat osapuolet punnitsevat hyödyt ja haitat itsenäisesti. Vaikka sitä ei voi poissulkea, se ei ole todennäköistä, koska Kiina hyötyy nykyisestä kansainvälisestä järjestelmästä Venäjää enemmän ja sillä on varaa odottaa Taiwanin suhteen, Lavikainen arvioi.

– En oikein jaksa uskoa, että Venäjä ja Kiina koordinoisivat samanaikaisia sotilastoimia Ukrainassa ja Taiwanissa. Se vaatisi sen tason koordinaatiota ja luottamusta, jota niiden välillä ei ole, sanoo Turun yliopiston Mikael Mattlin.

Lassi Lapintie – STT