Luonnonvarakeskus Luken hankkeen yhteydessä tekemistä laskelmista selviää, että jos nykyisten toimien pohjalta jatketaan, hiilinielujen koko jää aiemmin arvioitua pienemmäksi. Lukesta kerrotaan, että muutos laskelmissa johtuu siitä, että lähtötilanteen arvioimiseen käytetty aineisto on tarkentunut.

Aiemmin Luke arvioi, että nykyisillä toimilla jatkettaessa Suomen hiilinielun koko olisi vuonna 2035 noin -35 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Nyt vastaava luku on vain -17,9. Hiilidioksidiekvivalentti on yhteismitta kasvihuonekaasupäästöille.
Vuoden 2050 osalta Luken aiempi arvio oli -50 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun nyt se arvioi nieluksi -25,6.

Hankkeessa on myös tarkasteltu erilaisia skenaarioita. Jatkuvan kasvun polulla päästövähennystavoitteet saavutetaan ottamalla uutta teknologiaa käyttöön ripeällä vauhdilla. Jos näin käy, hiilinielu olisi vuonna 2035 suurempi kuin nykytoimin jatkettaessa.

Muutoksia joka sektorilla

Käytännössä laskelmat osoittavat, että hallituksen tavoite vaatii paljon. Pitko-hanketta vetävä Teknologian tutkimuskeskus VTT linjaa johtopäätöksissään, että hiilineutraaliustavoite saavutetaan vain, jos päästövähennystoimet ovat kattavia ja johdonmukaisia kaikilla olennaisilla päästösektoreilla. Lisäksi on ylläpidettävä riittäviä hiilinieluja.

Keskeistä on fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä teollisuuden päästöjen nopea vähentäminen. VTT katsoo, että liikenteen päästöjen tulisi vähentyä suunnitelmien mukaan, eli puolittua vuoteen 2030 mennessä.

VTT:n johtava tutkija Tiina Koljonen painottaa, että johdonmukaisia toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, jotta ilmastotavoitteet todella saavutetaan.

– Nykyisen hallituksen pitäisi jo tehdä päätöksiä ja linjauksia, miten tässä asiassa edetään, Koljonen sanoo STT:lle.

Poliittisia linjauksia lähivuosina

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttusen mukaan poliittiset linjaukset on tarkoitus tehdä vuosina 2020–2021 ilmasto- ja energiastrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa.

Huttunen toteaa tiedotteessa, että hallituksen tavoite tiedettiin haastavaksi jo aiemmin.

– Nyt meillä on tutkijoiden täsmennetyt mallinnukset ja alustavat laskelmat siitä, mitä se konkreettisesti edellyttää eri aloilla ja sektoreilla, Huttunen sanoo.

VTT:n Koljosen mukaan olisi tärkeää, että selkeitä askelmerkkejä tulevaan todella saataisiin lähivuosina.

– Tässä on kuitenkin vain 15 vuotta aikaa käytännössä. Investoinnit eivät tapahdu heti, vaan aina menee tietty siirtymäaika, jotta investoijat ehtivät matkaan mukaan, Koljonen muistuttaa.

Pitko-hankkeen jatkoselvityksen lopulliset tulokset valmistuvat joulukuussa.