Painopisteen on kerrottu muuttuneen niin, että tarkastusviraston ydintoiminta eli muiden virastojen rahankäytön tarkastaminen on vähentynyt huomattavasti.

VTV luottamusmies Pasi Tervasmäki on kuitenkin tyrmännyt Alanko-Kahiluodon kannan Iltalehdessä. Hän katsoo, että huoli painopisteen muutoksesta on tuotu esiin.

Hän on kertonut Iltalehdelle nostaneensa asian esiin kahdesti ollessaan eduskunnan tarkastusvaliokunnan kuultavana henkilöstöjärjestö Eduskunnan akavalaiset ry:n hallituksen puheenjohtajan tai luottamusmiehen roolissa.

Tervasmäki ihmettelee valiokunnan puheenjohtajan julkisia puheita ja kyselee, kantaako puheenjohtaja riittävästi vastuuta.

”Siinähän puhutaan konditionaalissa”

Outi-Alanko Kahiluoto sanoo tänään päivällä Demokraatille, että hän muistaa aivan hyvin, mitä Tervasmäki on lausunut. Viestin vakavuus ei kuitenkaan olisi tullut puheenjohtajan ymmärtämäksi.

– Siinähän puhutaan konditionaalissa, että tunnistamme riskin jos painopiste muuttuu, silloin voi olla vaarassa. Siinä oli suora sitaatti. Muistan aivan hyvin, että hän niin sanoi. Minä tarkoitin itse, että ainakaan kirjallisessa lausunnossa he eivät ole tuoneet suoraan esiin sitä, että tarkastustoiminta olisi radikaalisti vähentynyt. Sellaista en löytänyt näistä kirjallisista lausunnoista, Alanko-Kahiluoto sanoo.

– Siitä olen pahoillani, jos olisi pitänyt osata lukea enemmän rivien välistä. En itse ole pystynyt siinä tilanteessa. En vähättele tätä huolta. Toivoisin suorasanaisempaa kirjallista lausuntoa meidän mietinnön tueksi, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Hän toteaa, että puheenjohtajalla on monta asiaa kokouksessa päällä ja koko on tapahtunut Teamsissa.

– En ole osannut lukea rivien välistä, että se olisi muuttunut voimakkaasti, olen siitä tosi pahoillani, hän toistaa.

– Jos he ovat havainneet, että tarkastuksen painopiste on radikaalisti muuttunut pois laillisuusvalvonnasta, olisin toivonut, että se olisi tuotu suorasanaisemmin esille… Sitä tarkoitin, että asiantuntijakuulemisissa ei ole tullut suorasanaisesti esille, että tarkastustoiminta olisi radikaalisti vähentynyt. Sitä en ole rekisteröinyt sitä tilanteessa. Kuuleminen on aina inhimillistä, voi hyvin olla, että jokin suullisesti sanottu tarkoitus on jäänyt huomaamatta.

– Eikä minun ollut tarkoitus millään tavalla myöskään kritisoida asiantuntijoita, vaan vain sanoa, että se ei ole tullut esille. Tämä on vakava havainto ja sitä pitää tarkastella syvemmin.

Alanko-Kahiluoto pohtii myös, että valiokuntaneuvoksilla on ehkä tarkemmat muistiinpanot kokouksista.

– Toki tarkistan sitten valiokuntaneuvoston kanssa heidän pääsisäislomansa jälkeen onko heille jäänyt havaintoja, joita voidaan käyttää mietinnössä. 

Valiokunta selvittää tällä hetkellä VTV:n toimintaa laajasti.

Vertailua Yli-Viikarin lausuntoon

Alanko-Kahiluoto kertoo tänään Demokraatille, että hän on kaivanut esiin myös VTV:n pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin lausunnon, joka käsittelee Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöstä, toimintakertomusta ja kirjanpitoa 2019.

– Siinä sanottiin, että tarkastustoimintaan käytetyt henkilötyövuodet ovat pysyneet samana kuin edellisenä vuonna, Alanko-Kahiluoto sanoo.

”Tarkastus- ja valvontatoimintaan sekä muuhun ydintoimintaan käytetyn työajan määrä 21 004 htp pysyi edellisen vuoden tasolla (21 004 htp vuonna 2018). Vuoden aikana käynnissä olleen organisaatiomuutoksen johdosta tehollinen työaika kohdistui edellisvuotta enemmän ydintoiminnan kehittämiseen ja muuhun ydintoimintaan”, Alanko-Kahiluodon viittaamassa kohdassa lausunnossa lukee.

Alanko-Kahiluoto totesi Iltalehdelle myös, että hän edellyttää VTV:n keskittyvän jatkossakin ”riippumattomaan tarkastustoimintaan”, vaikka VTV:n määrärahat ovat pienentyneet.

Määrärahoistakin luottamusmies Tervasmäki oli lehdessä eri mieltä. Hän kertoo, että vuonna 2018 VTV:n määräraha oli 14,9 miljoona euroa, vuonna 2019 määräraha oli 15,6 miljoonaa euroa, vuonna 2020 summa nousi 15,8 miljoonaan euroon ja tämän vuoden määräraha on 16,5 miljoonaa euroa.

Alanko-Kahiluoto viittaa tässäkin yhteydessä Yli-Viikarin lausuntoon, joka on päivätty 4.11.2020:

”Tarkastusvirasto on saanut uusia tehtäviä ilman, että virastolle olisi osoitettu lisämäärärahoja näiden tehtävien hoitamiseen”, Yli-Viikarin lausunnossa sanotaan toimintamenoista vuosina 2012–2019.

Alanko-Kahiluoto näkee ristiriitaa lausunnoissa

Alanko-Ahiluoto kokee, että Tervasmäen lausunnossa ja Yli-Viikarin lausunnossa tarkastus- ja valvontatoimintaan liittyen on ristiriitaa.

– Selkeästihän ne ovat ristiriidassa ainakin näin jos katsoo kirjallista lausuntoa. Tokihan ne ovat ristiriidassa. En voi ottaa kantaa sen enempää.

– Meidän täytyy tarkastusvaliokunnassa selvittää se, miten asia on. En pysty tämän enempää sanomaan äkkiseltään. Tarkastusvaliokunnan täytyy perehtyä asioihin. 

On kuitenkin huomattava se, että Yli-Viikarin lausunnon sitaatissa ei suoraan eritellä tarkastus- ja valvontatoimintaan vaan samalla myös muuhun ydintoimintaan käytetyn työajan määriä yhtenä könttänä ja todetaan, että kokonaisuutenaan työmäärä pysyi samana. Ja kyse on vuosista 2018–2019.

Ilta-Sanomien mukaan, kun tilintarkastuksiin käytettiin vuonna 2016 Yli-Viikarin pääjohtajakauden alussa 6135 henkilötyöpäivää, niin viime vuonna tilintarkastuksiin käytettiin enää 4182 henkilötyöpäivää.

Rajuinta lehden mukaan on ollut pudotus tuloksellisuustarkastuksessa, jossa tarkastetaan valtion taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta eli sitä, että valtion varoja käytetään taloudellisesti ja tehokkaasti.Kun vuonna 2016 tuloksellisuustarkastukseen käytettiin 5542 henkilötyöpäivää, oli vastaava luku viime vuonna 2881,5 henkilötyöpäivää (11,3 henkilötyövuotta).

Alanko–Kahiluoto: Kestävään kehitykseen perusteltua painottaa

Tervasmäen helmikuisessa lausunnossa tarkastusvaliokunnalle viitattiin myös siihen, että viraston resursseja on kohdennettu näiden painopisteiden mukaisesti kestävän kehityksen SDG-tavoitteiden toimeenpanoa ja ympäristönäkökulmaa tukevaan työhön.

Kestävän kehityksen painotusta Alanko-Kahiluoto ymmärtää. Hän sanoo, että se oli sekä Sipilän (kesk.) että nykyhallituksen hallitusohjelman kärkitavoite.

– VTV:ssä on seurattu sitä miten hallitusohjelman tavoitteet toteutuvat. Se on ihan perusteltua, Alanko-Kahiluoto sanoo ja uskoo kestävän kehityksen tavoitteiden noudattaisen eri virastoissa säästävän tulevaisuudessa valtion rahoja.