Tukia on jaettu yrityshankkeisiin 2010-luvun lopulta asti useamman eri hallituksen aikana, ja niillä valtio on halunnut vauhdittaa Suomen ja EU:n energia- sekä ilmastotavoitteita.

Tiistaina julkaistun VTV:n kovasanaisen yhteenvedon mukaan jakelutavoissa on ollut paljon pulmia. Vuosina 2018-2023 jaetut rahamäärät moninkertaistuivat 55 miljoonasta 730 miljoonaan euroon. Silti tukien vaikuttavuutta ei seurattu tarpeeksi, tavoitteet olivat epämääräisiä eivätkä tulostavoitteet olleet vertailukelpoisia.

VTV suosittaakin tulostavoitteiden ja tukikriteerien pikaista tarkentamista. Nyt tukea on ohjautunut hankkeille, jotka olisivat itsessäänkin kannattavia, tai sitten pienille projekteille joilla ei ole suurta merkitystä energiahuollon kokonaisuudelle.

– Valtion varojen vastuullinen käyttö edellyttää, että tukien vaikutuksia seurataan ja tuki kohdistetaan kustannusvaikuttavimpiin hankkeisiin. Ei riitä, että tuella edistetään tavoitteita jossain määrin, vaan valtion tuki tulee kohdistaa hankkeisiin, joilla tuella saadut vaikutukset ovat mahdollisimman suuret, sanoo ylitarkastaja Kaisa-Reeta Koskinen VTV:n tiedotteessa.

SUURIN OSA työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevista tuista jaettiin uusiutuvan vedyn ja metaanin tuotantoon sekä sähköntuotantohankkeisiin.

Business Finland jakoi tukia pienille, alle viiden miljoonan euron hankkeille muun muassa aurinkosähköön, hukkalämpöjen hyödyntämiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.

VTV suosittelee, että työ- ja elinkeinoministeriö laatii energiainvestointituelle konkreettiset tulostavoitteet, kunnollisen seurannan ja päivittää hakuohjeet.

Tuen pitää vastedes kohdistua aidosti uuteen teknologiaan ja vaikutuksiltaan kustannustehokkaisiin hankkeisiin, VTV sanoo.