Tuomio virka-aseman väärinkäyttämisestä koskee sopimusta, jolla VTV:n työntekijälle maksettiin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta ennen eläkkeelle jäämistä. Virkavelvollisuuden rikkominen ja kavallus liittyvät virkamatkoilta saatujen Finnair plus -pisteiden käyttöön.

Mikko Koiranen tuomittiin virka-aseman väärinkäyttämisestä 30 päiväsakon sakkorangaistukseen virkasuhteen päättymissopimusta koskevassa asiassa. Koiranen toimi sopimuksen tekoaikaan hallintojohtajana.

Yli-Viikarin osalta asian saamaa julkisuutta ei pidetty rangaistusta kohtuullistavana seikkana, mutta Koirasen osalta käräjäoikeus otti sen huomioon rangaistuksen kohtuullistamisperusteena.

-  Sopimuksen tekemisellä tavoiteltuna hyötynä VTV:n kannalta oli pidettävä sitä, että mainittuun ylitarkastajaan ei ollut haluttu kohdistaa lainmukaisia virkamiesoikeudellisia tai työnjohdollisia taikka työtä ohjaavia, esimiesten aikaa vaativia toimia, vaan hänen kanssaan oli tehty lainvastainen ja selkeästi harkintavallan rajat ylittävä sopimus, jolla virkamiehen työnteko oli päättynyt, mutta palkanmaksu jatkunut vielä lähes kahden vuoden ajan, oikeuden tiedotteessa sanotaan.

Teolla ei kuitenkaan oikeuden mukaan aiheutettu VTV:lle vahinkoa eikä se ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Viraltapanon edellytykset eivät täyttyneet

Lentopisteiden osalta oikeus hylkäsi ensisijaisen syytteen maksuvälinepetoksesta, koska Yli-Viikari oli Finnair Plus -pistetilillään olleiden lentopisteiden laillinen haltija, eikä maksuvälinepetoksen tunnusmerkistö siten oikeuden mukaan täyttynyt. Yli-Viikari tuomittiin toissijaisen rangaistusvaatimuksen nojalla kavalluksesta. Oikeuden mukaan Finnair Plus -tilillä olevat lentopisteet olivat VTV:n omistamina varallisuusoikeuksina kavallussäännöksen tarkoittamaa irtainta omaisuutta.

Koska Yli-Viikaria ei tuomittu vankeusrangaistukseen, hänen viraltapanonsa edellytykset eivät täyttyneet, kerrotaan oikeuden tiedotteessa. Syyttäjä oli vaatinut Yli-Viikarin viraltapanoa VTV:n ylijohtajan virasta, jos tämä tuomitaan tahallisesta rikoksesta vankeuteen. Yli-Viikari jätti ylijohtajan viran vuonna 2016 tultuaan valituksi pääjohtajan paikalle. Hän on aiemmin sanonut medialle, että haluaisi palata tehtävään.

Syyttäjä vaati lisäksi, että Yli-Viikari tulee tuomita viralta pantavaksi pääjohtajan virasta, josta eduskunnan täysistunto jo irtisanoi hänet kesällä. Yli-Viikarin pääjohtajakausi päättyi joka tapauksessa vuodenvaihteessa, ja eduskunta valitsi joulukuussa valtiovarainministeriön budjettipäällikön Sami Yläoutisen VTV:n uudeksi pääjohtajaksi.

Yli-Viikari tuomittiin kavalluksen osalta menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yli 4  500 euroa. Yli-Viikari ja Koiranen velvoitettiin korvaamaan yhteisvastuullisesti VTV:lle oikeudenkäyntikuluja yli 5  200 euroa ja Yli-Viikari lisäksi yksin yli 5  200 euroa. Lisäksi Yli-Viikari sai pitää yli 61  000 euron oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, oikeuden tiedotteessa kerrotaan.

Molemmat valittaneet hallinto-oikeuteen

Yli-Viikari ja sittemmin viraston lakiasiainjohtajaksi siirtynyt Koiranen pidätettiin viroistaan viime vuoden huhtikuussa rikosepäilyjen takia. Kesäkuun lopulla eduskunnan täysistunto irtisanoi Yli-Viikarin. Se katsoi, että luottamus Yli-Viikarin edellytyksiin ja kykyyn toimia VTV:n pääjohtajana oli kokonaisuutena arvioiden romahtanut hänen toimintansa vuoksi.

Yli-Viikari on valittanut virasta pidättämisestään sekä irtisanomisestaan Helsingin hallinto-oikeuteen. Myös Koiranen on valittanut virasta pidättämisestään.

VTV:n tehtävänä on tarkastaa muun muassa valtion viranomaisten, liikelaitosten ja rahastojen taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.
Uutista täydennetty kauttaaltaan.