Vuokratyövoiman käyttöä selvittäneen verkoston mukaan viime vuonna vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat noin 600-700 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin viittä prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstökuluista. Vuodesta 2022 lähtien vuokratyön käyttö kasvoi yli 30 prosenttia.

Verkostoon kuuluivat edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä sekä kolmen hyvinvointialueen johtajat.

Verkosto katsoo, että hyvinvointialueiden omat toimet ovat ratkaisevia vuokratyön käytön vähentämisessä. Hyvinvointialueiden on pyrittävä tehostamaan rekrytointeja ja parantamaan työnantajakuvaa. Joustot ja kannusteet voivat lisätä alojen vetoa ja saada oman työvoiman pysymään alalla.

VERKOSTON mukaan työpanoksesta maksettu ylihinta luo taloudellista tehottomuutta. Tämä on ristiriidassa hyvinvointialueiden kustannussäästötavoitteiden kanssa.

Selvityksessä varoitetaan lisäksi, että vuokratyövoiman käyttöön voi liittyä asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä, jos työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja perehdytys puutteellista.

Verkosto ehdottaa, että hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä seurataan ja ohjataan erillisessä työryhmässä pysyvästi osana hyvinvointialueiden ohjausta. Lisäksi ehdotetaan lainsäädännön muuttamista muun muassa niin, että vuokratyövoimaa voitaisiin käyttää vasta, kun perusoikeudet vaarantuvat.

RUNSAS vuokratyön käyttö hyvinvointialueilla uhkaa vaarantaa sote-uudistuksen tavoitteet. Näin katsoo Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.

– Vuokratyövoiman käytön riskit ovat merkittävät tilanteessa, jossa vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Sote-uudistuksen tavoitteet, kuten kustannusten hillitseminen, uhkaavat karata käsistä, KT:n neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas toteaa tiedotteessa.

KT on toiminut verkostossa pysyvänä asiantuntijana.

– Sote-uudistuksen tavoitteiden täyttymiseksi palveluverkkoa, mutta myös työyhteisöjä on tarpeen kehittää jatkuvasti. Runsas vuokratyön käyttö ei saa heikentää mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja sen tuloksellisuutta.

KT on pitänyt esillä muun muassa voimaanpanolain avaamista ja vuokratyön rajoitteita sekä mahdollisia hintakattoja. Myös terveydenhuollon osin 1990-luvulta peräisin oleva ammattihenkilölainsäädäntö on sen mielestä tarpeen uusia. Alalla tarvitaan uusia työkaluja tehtävärakenteiden ja työnjakojen kehittämiseen, KT painottaa.

– Vuokratyön laajenevan käytön juurisyy on työvoimapula. Siksi kaikki keinot pahenevan työvoimapulan ratkaisemiseksi täytyy ottaa käyttöön, Henrika Nybondas-Kangas korostaa.

STM:ssä aloitettua vuokratyöilmiöön liittyvää työtä on KT:n mielestä välttämätöntä jatkaa. KT edustaa hyvinvointialueita työnantajina ja siksi se vaatii mukaan jatkotyöhön.

SOSIAALI- ja terveydenhoitoalan yrityksiä edustava Hyvinvinvointiala Halin mukaan vuokratyön kasvun taustalla on sote-alan työvoimapula. Järjestö kannattaa rekrytointien tehostamista hyvinvointialueiden omilla toimilla, sillä suurin syy henkilöstön vuokratyöhön siirtymiselle on työn parempi joustavuus.

-  Vuokratyön kautta hyvinvointialueet saavat käyttöönsä myös niiden lääkärien ja hoitajien työpanoksen, jotka eivät työskentelisi tavanomaisessa virkasuhteessa hyvinvointialueelle. Vuokratyö siis lievittää työvoimapulaa, pääekonomisti Joel Kuuva sanoo tiedotteessa.

Hali katsoo, että verkoston esittämät rajoitukset vuokratyövoiman käyttöön vaarantaisivat sote-palvelujen toimivuuden. Sen mukaan moni yöaikainen lääkäripäivystys joutuisi ongelmiin, kun hyvinvointialueet eivät voisi enää hankkia toimivia päivystysrinkejä. Lisäksi esimerkiksi Husin hankkima yöaikainen lääkäripäivystys on Halin mukaan oman henkilöstön päivystystä edullisempaa.

Järjestö vastustaa myös vuokratyövoiman hintakattoa.

-  Jos hintakatto on alle kustannusten, jää palvelu tuottamatta. Tämä voisi johtaa tilanteeseen, jossa päivystyksestä puuttuisi lääkäri tai hoivakodista hoitaja pelkästään jonkun keksimän hintakaton takia, Kuuva sanoo.

Säästöjä Hali hankkisi kilpailuttamalla henkilöstövuokrauksen useammin. Järjestö kuitenkin pitää vuokratyövoiman käyttöä tärkeänä vakituisen henkilöstön jaksamisen kannalta.