Helsingin huumerikospoliisin entinen päällikkö ja aiemmin useista rikoksista tuomittu Jari Aarnio sai käräjäoikeudessa murhasta elinkautisen vankeusrangaistuksen. Hovioikeudessa Aarnio vaatii murhasyytteen hylkäämistä.

Aarniota ei ole syytetty suoranaisesta osallistumisesta vuonna 2003 tapahtuneeseen veritekoon, vaan hänet tuomittiin murhasta epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena. Käräjäoikeuden mukaan Aarnio ei pyrkinyt estämään ruotsalais-turkkilaiseen rikolliseen Volkan Ünsaliin kohdistunutta murhahanketta, vaikka poliisina tiesi siitä etukäteen. Tällaista tuomiota epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta ei ole Suomessa aiemmin langetettu.

Aarnion ohella murhasta syytetyn United Brotherhoodin entisen johtajan Keijo Vilhusen syytteen käräjäoikeus hylkäsi. Aiemmin palkkamurhasta on tuomittu elinkautisiin vankeusrangaistuksiin neljä ammattirikollista.

Aarnion hovivalituksen mukaan käräjäoikeuden tuomio on kaikilta osin virheellinen, eikä olennaisia kysymyksiä käsitelty siinä ollenkaan.

–  Aarniolla ei ole ollut mitään sellaista yksityiskohtaista etukäteistietoa Volkan Ünsalin henkirikoksesta, sen tekijöistä, tekopaikasta, tekoajankohdasta tai tekotavasta, jonka perusteella hän olisi voinut henkirikoksen estää tai määrätä estettäväksi. Hänellä on ollut vain heikko huhu, valituksessa sanotaan.

Aarnion puolustuksen toissijainen vaatimus hovioikeudessa on, että rikosnimike on muutettava avunannoksi tappoon. Joka tapauksessa puolustus vaatii, että seuraamusta tulisi alentaa elinkautisen sijaan määräaikaiseksi vankeusrangaistukseksi, joka olisi enimmillään kahden vuoden lisärangaistus Aarniolle aiemmin muista rikoksista tuomitun vankeuden päälle.

Syyttäjän vastauksen mukaan siitä, että Aarnio tiesi murhasta etukäteen, on vakuuttava näyttö.

–  Aarnio on nimenomaisesti tiennyt kysymyksessä olevan erityisen suunnitelmallinen palkkamurha, ja rikosoikeudellinen laiminlyöntivastuu ulottuu tällöin nimenomaan siihen, vaikka säännös onkin ankara, syyttäjä kirjoittaa.

Vilhusen mukaan ilmianto oli kosto

Ünsal murhattiin vuosaarelaisasunnossa lokakuussa 2003. Aiemmin oikeus on katsonut, että veriteon motiivi liittyi Tukholman Arlandan lentokentällä vuonna 2002 tehtyyn arvokuljetusryöstöön.

Volkan Ünsalin isä on kertonut Ünsalin vieneen yli kaksi miljoonaa kruunua ryöstösaaliista ja häipyneen Turkkiin. Ünsal myös kertoi ryöstöstä poliisille ja pääsi todistajansuojeluohjelmaan, josta hän irrottautui ennen kuolemaansa. Palkkamurhasta aiemmin tuomituista neljästä miehestä yksi on kertonut olleensa Arlandan ryöstön suunnittelija.

Ex-jengipomo Keijo Vilhusta on syytetty palkkamurhan järjestelyistä. Käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi kuitenkin näyttämättä, että Vilhunen olisi yhdessä aiemmin tuomittujen miesten kanssa murhannut Ünsalin tai ollut avunantajana murhaan.

Syyttäjä vaatii hovissa Vilhuselle elinkautista vankeusrangaistusta murhasta. Syyttäjän valituksen mukaan käräjäoikeus arvioi näytön virheellisesti ja Vilhusen osuus murhan täytäntöönpanotoimiin oli laajempi kuin mitä käräjäoikeus katsoi.

Vilhunen sanoo yrittäneensä estää henkirikosta tapahtumasta. Hänen mukaansa murhasta aiemmin tuomitut tekivät hänestä väärän ilmiannon kostoksi siitä, että hän teki yhteistyötä Aarnion kanssa ja toimi poliisin tietolähteenä. Vilhusen mukaan hän oli vuonna 2003 Helsingin huumepoliisin tietolähde ja välitti tiedot murhahankkeesta Aarniolle, joka oli tuolloin hänen yhteyshenkilönsä.

Hovioikeuden käsittely jatkuu marraskuun alkupuolelle asti.

STT / Maria Rosvall