Palon sattuessa yövuorossa ollut isä on kertonut, että äiti ei osannut käyttää kiuasta. Isän mukaan saunomisaikeita tuona iltana ei ollut, sillä perhe saunoi aina yhdessä. Perheellä ei myöskään ollut tapana kuivattaa saunassa pyykkejä, mutta siellä säilytettiin jonkin verran vaatteita ja kenkiä.

Kiuas alkoi lämmetä aamuyöllä puoli kahden jälkeen, sillä kiukaan kytkimet oli käännetty ajastettuun käynnistykseen. Onnettomuustutkintakeskus arvioi, että noin puolen tunnin lämpenemisen jälkeen kiukaan lähellä olleet kankaat syttyivät tuleen. Saunasta savu levisi muualle asuntoon.

Sisäovi oli kuitenkin kiinni. Onnettomuustutkintakeskus huomauttaa, että asuntoon oli voinut syntyä tulipalossa ylipainetta, joka esti lopulta äitiä ja lapsia avaamasta sisäovea tai parvekkeen ovea. Ylipaineeseen viittaa se, että ikkunat säilyivät palossa ehjinä.
Pelastustyöntekijät saivat äidin ja lapset ulos asunnosta, mutta perheen pelastamiseksi ei ollut enää mitään tehtävissä.

Johtava tutkija Kai Valonen pitää kokemuksensa perusteella melko yleisenä, että asunnosta puuttuu palovaroittimia. Syy voi olla aikaansaamattomuus, koska varoitin ei maksa paljoa, noin viisi euroa. Pienessä asunnossa voi tulla myös houkutus kuivata vaatteita kiukaan lähellä.

– Kiukaan tuntumaan ei missään tapauksessa pitäisi laittaa mitään, aivan kuten liedelläkään ei kannata säilyttää mitään, Valonen sanoo.

Heta Hassinen, Ilona Vihonen