Talvilomaviikon ohjelman huipentuma on Pehmolelujen yö museossa keskiviikkona 27. helmikuuta. Museoon voi tuoda oman pehmolelunsa seikkailemaan ja osallistua samalla Täti Taikakynän kuvitettuun satutuokioon kello 11 ja 13. Museolle yöpymään jäävät lelut pääsevät halutessaan myös Täti Taikakynän kuntotarkastukseen. Yökylään jäävien lelujen pitää olla museolla kello 14 mennessä. Seuraavana päivänä torstaina 28. helmikuuta oman pehmonsa voi tulla noutamaan kello 12 alkaen ja tutustua samalla pehmolelujen yöllisistä seikkailuista ja touhuista kertovaan valokuvanäyttelyyn.

Satutaiteilija Täti Taikakynän voi tavata museolla myös piirustusjumpan merkeissä perjantaina 1. maaliskuuta kello 11 ja 13. Piirustusjumpassa taikakynäillään ja liikutaan yhdessä hauskalla ja hilpeällä tavalla. Piirustusjumppaa suositellaan yli 3-vuotiaille.

Hilman mukana tehtaaseen

Koko perheen kierrokset Meirän kaupunki -näyttelyyn ja Höyrykonemuseoon ovat lauantaina 2. maaliskuuta ja sunnuntaina 3. maaliskuuta kello 15. Meirän kaupunki -näyttely kertoo työväen elämästä tehdaskaupungissa 1900-luvulla. Kierroksella tutustutaan muun muassa osuuskauppaan vuodelta 1900, työväen säästöpankkiin ja Pispalan pienoismalliin 1930-luvulta. Höyrykonemuseossa on nähtävillä alkuperäisellä paikallaan Suomen suurin höyrykone, 1600 hevosvoiman Sulzer, joka oli aikoinaan Finlaysonin tehtaan voimantuottaja.

Koko viikon ajan museolla on lisäksi avoinna puuhapaja, jossa voi askarrella sätkynukkeja sekä piirrellä, väritellä ja leikkiä. Paja on auki museon aukioloaikoina tiistaista sunnuntaihin kello 11-18. Lisäksi kaikenikäisten kävijöiden ilona on koko viikon ajan museosuunnistus, missä kuvavihjeiden avulla voi etsiä eri puolille museota kätkettyjä kirjaimia ja ratkoa suunnistustehtävässä esitetty kysymys.

Näyttely paluusta arkeen sisällissodan jälkeen

Werstaalla on esillä myös valokuvanäyttely Eespäin 1919, joka kertoo työväen elämänmenon palaamisesta normaaleihin uomiinsa vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Näyttelyssä on reilu sata valokuvaa sekä aikakautta luonnehtivia äänimaisemia. Kuvat ovat Työväen Arkiston, Kansan Arkiston ja Työväenmuseo Werstaan kokoelmista. Kuvat ja äänet kertovat 1920-1930-lukujen ilmiöistä yhteiskunnan, talouden, politiikan ja kulttuurin kentillä.

Näyttelyn kuvista välittyy esimerkiksi se, miten erilaisilla yhteiskunnallisilla uudistuksilla vakautettiin yhteiskuntaa. Torpparien vapauttaminen ja muut maanomistusuudistukset, uudet kunnallislait ja sosiaaliturvan kehittyminen sekä taloudellisen toiminnan elpyminen paransivat elämisen edellytyksiä. Erityisesti kuluttajien osuustoiminnalla oli keskeinen sija työväestön taloudellisen aseman ja yhteistoiminnan elpymisessä.

Näyttely kertoo myös, miten työväki vietti lisääntynyttä vapaa-aikaa. Työpäivän lyheneminen kahdeksantuntiseksi mahdollisti harrastamisen uudella tavalla. Ihmiset kokoontuivat työväentaloille opiskelemaan, urheilemaan ja voimistelemaan, harrastamaan teatteria ja musiikkia sekä juhlimaan. Jatsimusiikki villitsi kansaa, kisälliryhmät lauloivat ajankohtaisista aiheista vitsaillen, näytelmäryhmät esittivät sekä kantaaottavia että hupailevia viihteellisiä näytelmiä ja työväen urheiluseurojen monipuoliseen lajivalikoimaan kuului niin luistelua kuin jalkapalloakin.

Tie opintoihin helpottui

Tiedonhalu kannusti työväkeä opiskelemaan opintokerhoissa, kursseilla ja työväenopistoissa. Vuonna 1921 säädetty oppivelvollisuus avasi uudenlaisia mahdollisuuksia työläislapsille ja kansakoulun jälkeen vapaa kansansivistystoiminta tarjosi kanavia itsensä kehittämiseen edelleen. Työväenopistot olivat järjestäneet kursseja jo 1900-luvun vaihteessa. Tarjonta monipuolistui 1920-luvulla, kun vuonna 1919 perustettu Työväen Sivistysliitto alkoi järjestää kursseja ja opintokerhoja. Vuonna 1924 perustettiin Työväen Akatemia.

Työväen Sivistysliitto järjesti opintokerhoja sekä kirjeopiston, jossa tehtävät lähetettiin opiskelijoille eri puolille maata. Sivistysjärjestön tavoitteena oli yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen. Ajatusta ajoi erityisesti liiton ensimmäinen johtaja Väinö Voionmaa, jonka syntymästä tuli hetki sitten tasan 150 vuotta. Voionmaan johtama sivistysliitto oli mukana perustamassa vuonna 1926 toimintansa aloittanutta Yleisradiota.

Näyttely on yleisölle avoinna 5. toukokuuta asti.