Rauhanneuvotteluihin osallistuu muun muassa Yhdysvaltain Brett McGurk, joka on presidentti Joe Bidenin pääneuvonantaja Lähi-idän asioissa. McGurkin pyrkimyksenä on edistää Kairossa panttivankisopimusta ennen kuin hän matkustaa torstaina Israeliin.

Qatar ja Egypti ovat toimineet neuvotteluissa välittäjinä. Israel ja Hamas eivät ole toistaiseksi päässeet sopimukseen.

Maailman terveysjärjestö WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoi keskiviikkona, että humanitaarinen tilanne Gazan kaistalla on epäinhimillinen ja heikkenee edelleen.

ISRAEL julisti sodan Hamasia vastaan yli neljä kuukautta sitten. Hamasin alaisen Gazan terveysministeriön mukaan Israelin sotilasoperaatio on vaatinut Gazassa jo yli 29  000 ihmisen hengen. Valtaosa kuolonuhreista on ollut naisia ja lapsia.

Gazaa uhkaa nälänhätä, kun alueella vallitseva kaaos ja jatkuvat taistelut estävät avustuskuljetuksia pääsemästä perille. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma kertoo, että se joutui keskeyttämään avustuskuljetukset Pohjois-Gazaan sen jälkeen kun rekkasaattue joutui tulituksen kohteeksi ja tuli ryöstetyksi,

YK varoittaa, että lapsikuolemien määrä 2,4 miljoonan asukkaan Gazassa voi tilanteen jatkuessa “räjähtää käsiin”.

Erityisen huolissaan avustusjärjestöt ovat Rafahin raja-alueesta, jossa 1,4 miljoonaa ihmistä asuu ahtaissa suojissa ja tilapäisissä teltoissa peläten Israelin maajoukkojen hyökkäyksiä.

Avustusjärjestöt varoittavat, että maahyökkäys voisi muuttaa Rafahin “hautausmaaksi”. Yhdysvallat on sanonut, että suuri määrä kotiseudultaan siirtymään joutuneita siviilejä on ensin siirrettävä pois vaaran tieltä.

-  Jos pakolaisten turvallisuutta ei oteta asianmukaisesti huomioon, uskomme edelleen, että operaatio Rafahissa olisi katastrofi, Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston edustaja John Kirby sanoo.

YHDYSVALLAT sanoi Kansainväliselle tuomioistuimelle (ICJ) keskiviikkona, ettei sen pitäisi määrätä Israelia vetäytymään miehittämiltään palestiinalaisalueilta ilman turvatakuita.

Tällä viikolla kuulemisia järjestävän ICJ:n prosessi alkoi jo ennen Israelin maasotaa Gazan kaistalla. Taustalla on YK:n yleiskokouksen päätöslauselma, jossa tuomioistuimelta pyydettiin neuvoa-antavaa lausuntoa Israelin toimien laillisuudesta miehittämillään palestiinalaisalueilla.

-  Tuomioistuimen ei pitäisi todeta, että Israel on laillisesti velvollinen vetäytymään välittömästi ja ehdoitta miehitetyltä alueelta, Yhdysvaltain ulkoministeriön oikeudellinen neuvonantaja Richard Visek totesi.

Visekin mukaan vetäytymisvaateet edellyttäisivät Israelin turvallisuustarpeiden huomioon ottamista. Hän viittaa puheessaan erikseen lokakuun 7. päivään, jolloin äärijärjestö Hamasin taistelijat hyökkäsivät Israeliin. Visekin mukaan kyseisen päivän tapahtumat muistuttivat kaikkia Israelin turvallisuustarpeista.

ICJ antanee päätöksensä ennen vuoden loppua, mutta se ei ole sitova.

PALESTIINALAISTEN ulkoministerin Riyad al-Malikin mukaan Yhdysvaltain lausunnoissa ei ollut mitään uutta.

-  Odotin paljon enemmän. En kuullut mitään uutta, hän sanoi toimittajille lausuntojen jälkeen.

Al-Malikin mukaan Yhdysvallat on vaatinut, että Israelin ja palestiinalaisten välejä ratkottaisiin muilla foorumeilla, ei ICJ:ssä

-  No, kokeilimme muita foorumeita edelliset 75 vuotta ja kohtasimme Yhdysvaltain veto-oikeuden ja Yhdysvaltain hegemonian YK-järjestelmän päätöksentekoprosesseissa. Ja siksi tulimme ICJ:hin.

Israel ei osallistu suullisiin kuulemistilaisuuksiin, mutta esitti kirjallisen kannanoton, jossa maa kuvaili tuomioistuimelle esitettyjä kysymyksiä “puolueellisiksi” ja “tarkoitushakuisiksi”.

SEN SIJAAN Israelin miehityksestä kertoo näkemyksensä kaikkiaan 52 maata. Siinä missä Yhdysvallat riensi läheisen liittolaisensa tueksi Haagin kuulemisessa, useimmat puhujat ovat vaatineet Israelia lopettamaan miehityksensä.

-  Israelin pitkittyneen miehityksen seuraukset ovat selvät, eikä rauhaa, vakautta ja vaurautta voi olla ilman oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, Egyptin ulkoministeriön oikeudellinen neuvonantaja Jasmine Moussa sanoi.

Kuulemiset alkoivat maanantaina palestiinalaisviranomaisten kolme tuntia kestäneillä todistajanlausunnoilla, joissa israelilaismiehittäjiä syytettiin kolonialismista ja apartheidista. Ulkoministeri al-Maliki oli kehottanut tuomareita vaatimaan miehityksen lopettamista “välittömästi, täysin ja ehdoitta”.

ISRAEL teki keskiviikkona iskun asuinalueelle Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa, Syyrian valtion media kertoo.

Syyrian valtion television mukaan Israel ampui useita ohjuksia kaupungin lounaisosaan, jossa sijaitsee myös paljon armeijan ja muiden turvallisuusviranomaisten rakennuksia. Asuinrakennukseen osuneessa iskussa kuoli ainakin kaksi ihmistä, kertoo Syyrian sotaa tarkkaileva Syrian Observatory for Human Rights -järjestö.

Israel on tehnyt iskuja Syyriaan vuodesta 2011, jolloin Syyrian sisällissota käynnistyi.

Lokakuun alun jälkeen iskut ovat lisääntyneet.

Israel on Gazaan käynnistämänsä sotilasoperaation aikana tehnyt lisääntyvästi iskuja myös Syyrian puolelle rajaa. Iskut on kohdistettu paitsi Syyrian armeijaa myös Iranin tukemaa Hizbollah-shiiaryhmää vastaan.

Israel ei yleensä kiistä tai vahvista yksittäisiä iskuja, mutta on sanonut vastustavansa arkkivihollisensa Iranin vaikutusvallan kasvua Syyriassa. Iran tukee paitsi Syyrian itsevaltaisen johtajan Bashar al-Assadin hallintoa myös Hizbollahia.

Israel on tehnyt iskuja myös Libanonin puolelle rajaa.