Asiasta päätti Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Myös avi sanoo pitävänsä toivottavana, että asiasta saataisiin tuomioistuimen ratkaisu.

Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen sanoo, että oikeuteen meneminen on ainoa looginen vaihtoehto.

-  Se johtuu siitä, että meillä on Suomessa yli 5  000 lähettikumppania ja heistä yli 70 prosenttia on sitä mieltä, että yrittäjyyden vapaus on heille tärkeämpää kuin työsuhteen turva.

-  Sen jälkeen palkattaisiin noin 2  000 lähettiä ja heille tulisi pomot, työvuorot, tulostavoitteet. Vapaus laskisi ja korvaustaso laskisi.

-  Lähetti päättää itse, milloin tekee töitä. Hän voi hyväksyä ja hylätä tarjottuja keikkoja. Hän tekee töitä omilla välineillään. Hän voi työskennellä samaan aikaan vapaasti muille yrityksille, ja hän voi käyttää sijaista.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että lainsäädäntöä täsmennetään niin, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.

Mykkäsen mukaan asiaa pui parhaillaan työryhmä, joka on todennut asian olevan monimutkainen.

-  Eri työmarkkinajärjestöt ovat siinä edustettuina, eikä tietääkseni vielä ole löytynyt selvää yksimielistä suuntaa, mihin tätä pitäisi viedä.

Ei yllätys

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös ei tullut Woltille yllätyksenä. Kanta on ollut käytännössä sama siitä lähtien, kun työneuvosto, jolta avi asiasta on kysynyt, antoi lausuntonsa vuosi sitten.

Merkittävää on Mykkäsen mielestä se, miten suoraan myös avi sanoo toivovansa, että asia menee tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Hänen mukaansa muun muassa Verohallinto ja hallinto-oikeus lähetin verotusta koskevassa päätöksessään sekä tapaturma-asian korvauslautakunta ovat aiemmin pitäneet Wolt-lähetin työtä yrittäjätyönä.
STT – Nina Törnudd, Sanna Nikula