Kokouksessa neuvoteltiin luontotoimien seurannasta ja rahoituksesta, mutta päätavoitteista ei päästy sopuun.

-  Meillä oli ennätysmäärä osallistujia siellä: alkuperäiskansoja, paikallisyhteisöjä, yrityksiä, kansalaisjärjestöjä, kertoi WWF Suomen kansainvälisen yhteistyön ohjelmajohtaja Anne Tarvainen STT:lle puhelimitse lauantaina.

-  Oli iso paine ja odotukset tälle kokoukselle. Valitettavasti lupaukset jäivät vähän piippuun

Maailman valtiot sitoutuivat kaksi vuotta sitten tekemään kansalliset suunnitelmat luontokadon pysäyttämiseksi. WWF kritisoi tiedotteessaan Suomea siitä, että monen muun maan ohella se ei julkaissut kokouksessa omaa suunnitelmaansa.

-  Luontokato ei pysähdy näillä eväin, eikä Suomi selvinnyt puhtain paperein, Tarvainen kommentoi WWF:n tiedotteessa.

-  Odotamme nyt kattavaa strategiaa, joka vastaa moniin avoimiin kysymyksiin esimerkiksi eri toimijoiden rooleista ja vastuista luontokadon pysäyttämisessä meillä Suomessa.

KOKOUKSEEN mahtui kuitenkin myös edistysaskelia. Sopuun päästiin geenisekvenssitiedon hyötyjä jakavan rahaston perustamisesta, mikä Tarvaisen mukaan oli iso saavutus.

Geenitiedoista kaupallisesti hyötyvät tahot, kuten lääketeollisuus ja kemianteollisuus, maksavat pienen osan liikevaihdostaan perustettavaan rahastoon. Rahaston tarkoituksena on jakaa datasta tulevaa rahallista hyötyä myös niille maille, joista dataa on kerätty.

Tarvainen pitää tärkeänä saavutuksena myös sitä, että kokouksessa saatiin valmiiksi valtavirtaistamista koskeva asiakirja. Termillä tarkoitetaan Tarvaisen mukaan sitä, että luontokadon vastaiset toimet otetaan mukaan kaikkien toimialojen ja sektoreiden toimintaan.

Suomi liittyi kokouksessa valtavirtaistamista edistävien edelläkävijämaiden ryhmään, Tarvainen kertoo. Hän odottaa nyt asian eteen toimia erityisesti valtiovarainministeriöltä.

Merkittävää oli ympäristöjärjestön mukaan myös se, että alkuperäiskansoille päätettiin luoda pysyvä edustus tuleviin kokouksiin.

Maiju Ylipiessa/STT