Tällä hetkellä norppien suurin uhka on ilmastonmuutos, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton meriasiantuntija Antti Halkka.

Norpan kuutit syntyvät helmikuussa jään päälle lumipesään. Merellä norpan pesä on perinteisesti jään ja lumen muodostama luola ja Saimaalla rantajäälle kasautunut kinos. Lämpiminä talvina vedet eivät välttämättä jäädy eikä lunta ole kinoksiksi asti.

WWF Suomen ohjelmajohtajan Petteri Tolvasen mukaan tällaisina talvina kuuttien kuolleisuus on ollut todella suurta.

Suomessa on panostettu viime vuosikymmeninä paljon saimaannorpan suojeluun. Tolvasen mielestä saimaannorppien suojelun rinnalla pitäisi keskittyä voimakkaammin myös itämerennorppien suojeluun. Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti eteläisimpiä Saaristomerellä, itäisellä Suomenlahdella ja Virossa Riianlahdella eläviä kantoja.

- Jos toimenpiteisiin ei ryhdytä pian, itämerennorppa saattaa vähitellen hävitä eteläisemmiltä lisääntymisalueiltaan, Tolvanen huomauttaa.

ITÄMERENNORPAN kanta romahti 1900-luvulla rajusti – jopa 200 000 yksilöstä noin 5 000 yksilöön. Taustalla olivat pitkälti metsästys ja ympäristömyrkyt, jotka kiellettiin asteittain 1900-luvun lopulla, kertoo Antti Halkka.

- Myös hallin ja saimaannorpan kannat vähenivät 1900-luvulla metsästyksen takia.

Tolvasen mukaan saimaannorpan suurimpana uhkana ovat olleet pitkään kalaverkot, joiden käyttöä on rajoitettu voimakkaasti 2000-luvulla. Norpalle vaarallisimmat kalaverkot on kielletty kokonaan kuten myös sellaiset katiskat, joihin norppa mahtuu sisään.

- Tietyt verkkotyypit on kielletty ympärivuotisesti, ja lisäksi on huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun kattavampi verkkokielto Saimaalla norpan keskeisillä lisääntymisalueilla.

SAIMAALLA on ollut vajaat 10 vuotta laajamittaisessa käytössä Itä-Suomen yliopiston kehittämä apukinosmenetelmä.

- Yliopisto selvitti, voisiko tällaisista ihmisten norppien suosimille pesintäpaikoille kolaamista lumikinoksista olla apua norppien pesintään, ja kinokset ovat osoittautuneet todella tehokkaaksi menetelmäksi, Tolvanen iloitsee.

Tolvasen mukaan Suomessa on tällä hetkellä kehitteillä myös keinopesiä, joihin norppa voi pesiä sellaisina talvina, kun ei ole lunta eikä jäätä. Keinopesät ovat vasta tutkimusvaiheessa, mutta niistäkin on jo alustavasti saatu lupaavia tuloksia.

Saimaannorpan tärkeä suojelukeino on myös Saimaan vedenpinnan säännöstely.

- Vedenpintaahan säännöstellään Saimaalla muutenkin, mutta norppa otetaan tässä huomioon niin, että sen pesimäaikana veden pinnan ei anneta vaihdella liikaa, etteivät pesäpaikat romahda ja kuutit joudu veden varaan, Tolvanen kertoo.

KAIKKI Suomen hylkeet ovat harmaahylkeitä ja norppia. Tenojoessa nähdään toisinaan hyvin harvinaisina satunnaisvieraina myös kirjohylkeitä, kertoo Antti Halkka.

Suomen hylkeistä harmaahylje eli halli on runsastunut eniten, ja niitä on tällä hetkellä Suomessa noin 18 000 yksilöä. Halli on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.

Itämerennorppia on Suomessa noin 10 000, ja niiden kanta on kasvanut ainoastaan Perämerellä.

- Koko Itämeren alueella norppia on noin 20 000, kertoo Halkka.

Saimaannorppia on ainoastaan noin 430-440 yksilöä. Halkan mukaan saimaannorppakanta on kasvanut 2000-luvulla todella hitaasti, vain kahdellasadalla yksilöllä. Tällä hetkellä poikasia syntyy vuosittain noin 90.