Yhdysvallat on lähettänyt Irania kohti Trumpin sanoin ”armadan verran” sotalaivoja, joiden Trumpin mukaan ”ei toivottavasti tarvitse tehdä mitään”.

- Me tarkkailemme Irania, Trump sanoi Air Force One -koneessaan olleille toimittajille.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Olli Ruohomäki uskoo, että Yhdysvallat tarvitsi vielä aikaa iskujen valmistelemiseen. Se ei halunnut lähteä ”soitellen sotaan” Iranin kaltaista vahvaa toimijaa vastaan, eikä Trump halua epäonnistumisia, hän sanoo.

Tutkijan mukaan nyt, kun lentotukialus USS Abraham Lincoln on seilannut Persianlahdelle ohjushävittäjien saattamana, odotettavissa voisi yhä olla ainakin symbolisia ilmaiskuja. Kohteina voisivat Ruohomäen mukaan olla Iranin sotilasinfrastruktuuri, vallankumouskaartin kasarmit tai Iranin ydinaseohjelma.

Trump on sanonut aiemmin, ettei iskuja tehty, koska Iran olisi suostunut perumaan yli 800 mielenosoittajan teloittamisen.

TOSIASIASSA Yhdysvaltojen liittolaiset Persianlahdella estivät Yhdysvaltojen väliintulon kieltämällä omalla maaperällään olevien tukikohtien käyttämisen, sanoo Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren STT:lle.

- Nyt kun valtava sotakalusto lähestyy Irania, valmiutta tehdä iskuja olisi olemassa, myös Dahlgren sanoo.

Trump on esiintynyt mielenosoittajien suojelijana Iranissa. Samaan aikaan Yhdysvallat aikoo kuitenkin karkottaa kymmeniä iranilaisia maahanmuuttajia heitä odottavista ilmeisistä vaaroista huolimatta, kertoi uutistoimisto AFP. Joukossa on esimeriksi seksuaalivähemmistöjen edustajia, joita uhkaa Iranissa kuolemantuomio.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Iranin hallinnonvastaisissa mielenosoituksissa on vahvistettu surmatun lähes 6 000 ihmistä. Järjestöt sanovat tutkivansa vielä tietoja tuhansien muiden ihmisten kuolemista.

Iran itse on myöntänyt vain noin puolet ihmisoikeusjärjestöjen vahvistamasta luvusta.

VALTAOSA iranilaisista ei silti halua Yhdysvaltojen hyökkäystä, Susanne Dahlgren sanoo. Yhdysvaltojen iskut voisivat aiheuttaa katastrofin, hän uskoo.

- Olen kuullut sellaisia kommentteja Suomesta, että jos kerran pappishallinnosta halutaan eroon, miksi ei kannateta iskuja Iraniin, Dahlgren sanoo.

- Mielenosoittajat ovat oikealla asialla, ja pappisvallan vastustus on tukea ansaitsevaa toimintaa. Mutta iskut eivät ole se oikea tie.

Yhdysvaltojen hyökkäyksestä Irakiin seurasi esimerkiksi terroristijärjestö Isisin syntyminen, Dahlgren muistuttaa.

Iskujen seurauksena mahdollisesti puhkeavat sisäiset yhteenotot voisivat vetää mukaan myös Turkin, Saudit, Azerbaidjanin ja Pakistanin.

- Iskut voisivat johtaa jopa Iranin hajoamiseen. — Iranissa on suuri kurdiväestö, balutsheja ja azereita, ja Iranissa voisi puhjeta Syyrian kaltainen tilanne, jossa jokaisen ryhmän oma agenda nousisi pinnalle, hän sanoo.

KUMPIKAAN tutkijoista ei usko, että vuoden 1979 vallankumouksella syrjäytetyn monarkin maanpaossa elävästä pojanpojasta Reza Pahlavista olisi Iranin johtajaksi, vaikka tämän nimi onkin noussut paljon esille.

Dahglrenin mukaan Pahlavia kannattaa internetkyselyn mukaan noin parikymmentä prosenttia iranilaisista eli saman verran kuin pappisvaltaakin. Pahlavista voisi tulla korkeintaan nukkehallitsija, hän uskoo.

Olli Ruohomäen mukaan Iranin ylimmän johtajan, ajatollah Ali Khamenein uskotaan nyt piileskelevän maanalaisessa bunkkerissa iskujen pelossa. Jos siis Yhdysvallat yrittäisi vallanvaihto-operaatiota, olisi yllätysmomentti jo kadotettu.

Hän näkee yrityksessä muitakin riskejä.

- Jos Iranissa pappisvalta syöstäisiin pois, tilalle voisi tulla kovan linjan komentajia sotilaspuolelta täyttämään valtatyhjiötä, hän arvelee.

- Mutta olisiko tällainen sotilasdiktatuuri Yhdysvalloille enemmän myötämielinen vai ei? Sitä ei voi tietää.

MIELENOSOITUSTEN uskotaan olevan ohi, mutta maasta ei saa tietoa. Iran on luvannut alkaa palauttaa internetyhteyksiä asettamansa pimennon jälkeen, mutta iranilaiset ovat päässeet verkkoon vain hetkittäin.

STT sai yhteyden toimittajakontaktiin pääkaupungissa Teheranissa viime viikon torstaina, minkä jälkeen internetyhteys taas katkesi.

BBC haastatteli sukulaisvierailulta Lontooseen palannutta Parniaa, joka kertoi todistaneensa verilöylyä Isfahanissa. Isfahan on matkailijoiden suosima kaupunki, kuuluisa kauniista moskeijastaan ja silloistaan.

– Kaduilla oli naisia ja miehiä, kaikenikäisiä seitsemästä 70:een. Yhdellä ainoalla kadulla oli pari-, kolmesataa ihmistä. He huusivat ”kuolema diktaattorille” ja ”Kauan eläköön shaani”, Parnia kuvaili.

Diktaattorilla ihmiset viittasivat Khameneihin ja shaahilla mahdollisesti Reza Pahlaviin.

Ensin turvallisuusjoukot käyttivät kyynelkaasua mielenosoituksen hajottamiseksi, Parnia kertoi. Sen jälkeen he asettuivat riviin ja alkoivat ampua oikeilla luodeilla.

- Näin ihmisten tulevan ammutuksi ja kaatuvan maahan, ja näin verta kadulla, hän sanoi BBC:lle.